Syksy saapuu ja flunssavirukset riehaantuvat. Voiko flunssalta suojautua? Entä tartuttaako flunssainen työtoveri? Työterveyslääkäri Sirkku Martti kertoo faktat ja kumoaa myytit yhdestä yleisimmästä tartuntataudistamme.
Flunssa eli akuutti ylähengitystieinfektio on pisaratartuntana leviävä kansantauti, jonka tyypillisin aiheuttaja on rhinovirukset, joita on olemassa yli sata erilaista.
– Toisin kuin usein luullaan, vilustuminen ei yksistään aiheuta flunssaa, vaan taustalla on aina virus. Virukset leviävät ihmisestä toiseen kosketuksen ja hengitysilman kautta. Niistäessä nenäeritettä ajautuu omien käsien kautta toisten käsiin, pärskiessä pisarat leviävät hengitysilmaan ja sieltä jonkun toisen ylähengitysteille tautia istuttamaan, Martti antaa esimerkkejä tartuntamekanismista.
Ahkeruuden ja jatkuvan suorittamisen keskellä oma jaksaminen joskus unohtuu.
– Flunssakaudella tältä pisaramyrskyltä on lähes mahdoton välttyä, ainoa keino on neljän seinän sisään jääminen. Viruksia on kaikkialla, tyypillisimmin ovien kahvoissa ja julkisten tilojen pinnoilla, Martti avaa realiteetteja.
Itsestään huolehtiminen on varmin keino pysyä terveenä lukuisten flunssavirusten pisaramyrskyssä.
– Riittävä uni, monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta pitävät yleisterveyttä yllä. Kun fyysinen kunto on hyvä, eikä ihmisellä ole vastustuskykyä alentavia perussairauksia, flunssakaudesta selviää yleensä helpommalla, Martti tietää.
Vastustuskyvyn käsite on kuitenkin moninainen.
– Monesti unohtuu, että hyvän fyysisen kunnon lisäksi myös henkinen hyvinvointi ja stressitekijät vaikuttavat alttiuteen sairastua. Ahkeruuden ja jatkuvan suorittamisen keskellä oma jaksaminen joskus unohtuu. Stressaavalle elämäntyylille sokeutuu helposti, ja sitten krooninen stressi näkyy toistuvana sairasteluna vastustuskyvyn alennuttua, Martti jatkaa.
Flunssan ehkäisyyn suositellaan sinkkiä, c-vitamiinia ja kurkun limakalvoja suojaavaa trypsiinisuihketta, joista saattaa olla apua taistelussa pöpöjä vastaan.
– Sinkin droppaamista tupla-annoksina kannattaa kuitenkin pohtia, sillä se voi aiheuttaa suurina annoksina otettuna ylävatsaoireita ja huonovointisuutta, Martti sanoo.
Töihin vai vällyjen väliin?
Aikuinen sairastaa keskimäärin 2-4 nuhana, kurkkukipuna, yskänä ja joskus kuumeena oireilevaa flunssaa vuodessa, pikkulapset yli kymmenen.
– Flunssa aiheuttaa noin viidenneksen suomalaisten sairauspoissaoloista. Flunssaan ei ole lääkettä, se on vain podettava, mutta peittojen alla makaaminen ei ole edellytys toipumiselle, Martti toteaa.
– Parasetamolia voi turvallisesti käyttää helpottamaan kuumeista oloa, ja nenähuuhtelukannu avaa tehokkaasti turvonneet limakalvot, lääkäri vinkkaa.
Työkykyä tulee arvioida oman voinnin ja työtehtävän mukaan.
– Sairasloma ei paranna flunssaa, ja viruskantakin on tartuttavimmillaan ennen oireiden ilmaantumista, joten taudin tarttumisriskin perusteella poissaolo ei ole aina perusteltua. Töitä voi hyvin tehdä, jos vointi ja työnkuva sen sallivat. Fyysistä rasitusta on kuitenkin syytä välttää, Martti neuvoo.
