Skip to main content
Etusivu » Flunssa » Kurkkua kirvelee ja väsyttää – flunssakausi lähestyy
Flunssan ehkäisy

Kurkkua kirvelee ja väsyttää – flunssakausi lähestyy

Joillekin flunssa ei juuri aiheuta oireita, kun taas toisella oireet voivat olla aina voimakkaita. Kuva: Pexels

Asko Järvinen

ylilääkäri, HUS Tulehduskeskuksen infektiosairauksien linjan linjajohtaja

Flunssa on yksi yleisimmistä hengitystieinfektioista. Sen oireita ovat tyypillisesti nuha, kurkkukipu, yskä ja yleinen väsymys.

– Flunssaa aiheuttaa yli kaksisataa erilaista virustyyppiä. Vaikka flunssa itsessään on yleensä lievä, osa viruksista, kuten influenssa, koronavirus ja RS-virus, voivat aiheuttaa vakavampia taudinkuvia, jopa sairaalahoitoa vaativia komplikaatioita. Sama virus voi aiheuttaa erilaisia taudinkuvia. Pelkkien oireiden perusteella ei edes vakavammissa tapauksissa voida varmasti tunnistaa, mikä virus on kyseessä, kertoo ylilääkäri Asko Järvinen, HUS Tulehduskeskuksen infektiosairauksien linjan linjajohtaja.

Jokaisen ihmisen immuunijärjestelmä reagoi viruksiin yksilöllisesti. Joillekin flunssa ei juuri aiheuta oireita, kun taas toisella oireet voivat olla aina voimakkaita. Jotkut sairastuvat flunssaan erittäin harvoin, toiset useita kertoja vuoden aikana. Esimerkiksi pikkulapsilla, joiden immuunijärjestelmä on vasta kehittymässä, hengitystieinfektioita esiintyy runsaammin, jopa kahdeksan kertaa vuodessa.

Tauteja vastaan ei synny pysyvää immuniteettia. Sama virus voi aiheuttaa sairastumisen jonkin ajan päästä uudestaan. Infektiokierre voi alkaa, kun ensimmäinen virus vaurioittaa limakalvoja, jolloin seuraava infektio pääsee helposti iskemään. Virustauti voi myös laukaista bakteeritulehduksen, jos esimerkiksi keuhkokuumetta aiheuttavat pneumokokkibakteerit pääsevät vahingoittuneelta  limakalvoilta kudoksiin.

Flunssa leviää pääasiassa lähiympäristöön pisaroista tai pienemmistä aerosoleista, kun sairastunut yskii, aivastaa tai puhuu. Flunssa tarttuu jo ennen oireiden alkamista.

Lupa levätä

Sinkkiä sisältävät imeskelytabletit ja suusumutteet sekä C-vitamiinilisä voivat tukea immuunijärjestelmää. Riittävä D-vitamiinin saanti tukee kehon puolustuskykyä, ja sen puutteen on todettu altistavan flunssalle. Allergian hyvä hoito pitää limakalvoja kunnossa ja ehkäisee sairastumista flunssaan. Tulehduskipulääkkeitä voi käyttää lievittämään oireita.

– Sairauden aikana on hyvä välttää raskasta fyysistä rasitusta, sillä se voi lisätä jälkitautien riskiä. Jos flunssa pitkittyy, oireet pahenevat tai sairaus uusiutuu parantumisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkäriin, Järvinen muistuttaa.

Next article