Kansankielellä flunssan eli akuutin ylähengitystieinfektion tuttuja, yleisimpiä oireita ovat nuha, kurkkukipu ja yskä. Kuumetta on harvoin. Flunssan aiheuttavat yli puolessa tapauksista rinovirukset.
− Rinoviruksia on olemassa yli sata erilaista. Joskus potilas ihmettelee, että juurihan viime viikolla oli flunssa, mutta kyseessä voi olla jo seuraava virus. Puhutaankin flunssa- tai infektiokierteestä, kun ne seuraavat toisiaan vastustuskyvyn laskettua. Viruksia on suuri määrä, eikä niitä vastaan synny immuniteettia sairastamisen jälkeen, vastaava työterveyslääkäri Sirkku Martti Mehiläisestä toteaa.
Rinovirusten lisäksi on olemassa korona-, rsv- ja parainfluenssaviruksia. Viimeksi mainittu on tyypillinen loppukesän tauti, johon liittyy erityisesti äänen käheys, vaikka muu vointi voi olla melko normaali, Martti kertoo.
Aikuiset sairastavat noin 2-4 flunssaa vuodessa, kun taas lapsilla niitä on jopa 10 tai enemmän, kuten pienten lasten vanhemmat hyvin tietävät.
− Sairauspäiviä flunssaan kuluu noin 3-4. Flunssan aikana perusterve voi jatkaa arkitoimiaan jaksamisensa mukaan, mutta liikuntaa ja fyysistä rasitusta on syytä välttää. Sairausloman tarve riippuu työtehtävästä ja yleisvoinnista. Henkilökohtainen tunne omasta jaksamisesta on tärkeintä. Flunssaan liittyy harvemmin kuumetta, mikä siis tarkoittaa yli +38 astetta, hän selventää.
Martin mukaan arviolta noin jopa viidennes kaikista työpoissaoloista johtuu ylähengitystieinfektioista.
− Onneksi monessa työpaikassa riittää nykyään oma ilmoitus, eikä lääkärin luo tarvitse tulla normaaliflunssan takia epidemiakaudella. On todettu myös, että oma ilmoitusvelvollisuus laskee kynnystä olla turhaan poissa töistä. Tulehdustila voi kuitenkin jäädä päälle, ja jälkitaudeista yleisin on poskiotelotulehdus, eikä siihenkään aina tarvita antibioottikuuria.
Flunssan hoitokeinot ja ennaltaehkäisy
Flunssaan ei valitettavasti ole hoitoa olemassa – se on vain kestettävä. Kuumeeseen ja särkyyn auttavat parasetamoli ja tarvittaessa ibuprofeiini, ja yleisvointia helpottavat lämmin höyryhengitys ja nenäsumutteet. Nenäkannuhuuhtelu suolaliuoksella on helppo ja turvallinen keino myös tukkoisille lapsille, Martti suosittelee.
− Turvonneiden limakalvojen huuhtelu auttaa värekarvojen toimintaa. Lääkärin tekemä punktio on samaa täsmähoitoa, jossa huuhdellaan limaa pois. Apteekista saatavien itsehoitotuotteiden kohdalla kannattaa pohtia niiden haittoja ja hyötyjä. Ne voivat helpottaa oloa ja lyhentää oireiden kestoa hieman. Flunssan ennaltaehkäisyyn on saatavilla esimerkiksi sinkkiä, c-vitamiinia sekä uusimpana trypsiinisuihke.
− Sinkki saattaa aiheuttaa joillekin huonovointisuutta ja ärsyttää ylävatsaa suurina annoksina nautittuna. Keskushermostoon vaikuttavilla reseptiyskänlääkkeillä on myös omat sivuvaikutuksensa.
Viruksia on kaikkialla, missä on ihmisiä liikkeellä: ovenkahvoissa, laitteissa ja kassajonoissa. Käsienpesu onkin parasta flunssan ehkäisyä, eikä käsidesi korvaa sitä, Martti sanoo.
Lopuksi hän vielä muistuttaa, että on syytä muistaa flunssan ero influenssaan, joka on paljon rankempi vakavien jälkitautien vaaroineen.
