Pirjo Ilanne-Parikka
sisätautien erikoislääkäri, Diabetesliitto
Tyypin 2 diabeteksen hoitaminen tarkoittaa verensokeriarvojen, verenpaineen ja veren rasva-arvojen sekä painon ja liikunnan pitämistä suositelluissa tavoitteissa. Hoitoon sitoutuminen on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä lisäsairauksia.
Tyypin 2 diabetes kehittyy altistavien perintötekijöiden, ympäristötekijöiden ja elintapojen yhteisvaikutuksesta. Sairaus on yksilöllinen ja jakautuu erilaisiin alaryhmiin, joten myös hoidon tulee olla yksilöllistä.
Osa pärjää elintapahoidolla, osa tarvitsee tablettihoitoa, osa suolistohormonivalmisteita tai insuliinia pistoksena.
– Hoidon tavoitteena on diabetesta sairastavan hyvinvointi ja jaksaminen, toiminta- sekä työkyvyn edistäminen ja diabeteksen lisäsairauksien ehkäisy tai jo kehittyneiden lisäsairauksien jarruttaminen, kertoo diabeteksen hoitoon erikoistunut sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Diabetesliitosta.
Jokaisella tyypin 2 diabetesta sairastavalla tulisi olla yhdessä ammattilaisten kanssa sovitut henkilökohtaiset tavoitteet, keinot ja seuranta hoidon eri osa-alueilla.
Teknologia apuna diabeteksen hoidossa
Diabeteksen seurannassa ja hoidossa voidaan hyödyntää teknologiaa, kuten glukoosisensorointia. Glukoosisensori mittaa ihonalaisen kudosnesteen sokeripitoisuutta jatkuvasti ja kertoo verensokerin käyttäytymisen koko vuorokauden ajalta ja halutulta ajanjaksolta.
– Näin saadaan parempi käsitys verensokerin vaihteluista suhteessa vaihtelevaan syömiseen ja liikuntaan sekä käytettyyn hoitoon verrattuna sormenpäästä tehtyihin yksittäisiin mittauksiin.
Jos tyypin 2 diabeteksen hoidossa tarvitaan insuliinihoitoa, voidaan insuliiniannoksia lisätä ja vähentää glukoosisensoroinnin ja ammattilaisen antamien ohjeiden mukaan. Sensori voidaan myös asettaa hälyttämään verensokerin laskusta.
– Sensorin mittausarvot voidaan automaattisesti välittää esimerkiksi läheisensä älypuhelimeen.
Glukoosisensorointia voidaan käyttää omahoidon opettelun apuna sairastumisen jälkeen ja myöhemminkin.
– Elintapahoidon, laihtumisen ja lääkehoidon tehoa kannattaa kuitenkin arvioida pitkäjänteisesti, eli esimerkiksi toistamalla sensorointijakso 3–6 kuukauden kuluttua diabeteksen toteamisesta tai lääkemuutoksesta.
