Jatkuva, elinikäinen insuliinihoito on tyypin 1 diabeetikolle elämän edellytys. Hyvän sokeritasapainon saavuttaminen vaatii ponnisteluja ja siksi monia vaivaa hoitoväsymys tai motivaation puute. Pumpun kanssa insuliini kulkee aina mukana.
Tyypin 1 diabeteksen hoidossa tarvitaan perusinsuliinia, joka vaikuttaa ympäri vuorokauden ja säätää sokerin vapautumista maksasta verenkiertoon yöllä ja aterioiden välillä. Syömisen yhteydessä otetaan ateriainsuliinia aterian hiilihydraattisisällön mukaan. Tilapäisten kohonneiden verensokeriarvojen korjaamiseen ennen ateriaa ja sairauspäivinä käytetään tarvittaessa pikainsuliinin annoksia eli niin sanottua korjausinsuliinia.
Sensorilla tuettu pumppuhoito tuo mielenrauhaa ja parantaa diabeetikkojen elämänlaatua.
Perinteisen monipistoshoidon lisäksi insuliinia voidaan annostella myös insuliinipumpulla, joita on useita malleja. Insuliinipumppu annostelee siihen säädetyllä ja yleensä vuorokauden ajan mukaan vaihtelevalla nopeudella pikainsuliinia ihon alle, mikä hoitaa perusinsuliinin tarpeen. Ateriainsuliinin pistämisestä se ei silti vapauta.
– Pumppuhoitoon voidaan yhdistää myös jaksoittainen tai jatkuva kudossokerin sensorointi. Uusimmissa malleissa sensori voi ohjata pumpun perusinsuliinin annostelua. Jos verensokeri laskee tai uhkaa laskea liian alas, insuliinin annostelu tauotetaan automaattisesti, sisätautien erikoislääkäri, diabetologi Markku Saraheimo kertoo.
Vähemmän pistämistä
Pumppuhoitoa käytetään yleensä, jos vaihtelevan insuliinitarpeen korvaaminen monipistoshoidolla ei onnistu.
– Pumppuhoito on hyödyllinen erityisesti insuliiniherkillä henkilöillä, joilla esiintyy paljon liian matalia verensokereita ja pienetkin muutokset insuliiniannoksissa vaikuttavat verensokeriin voimakkaasti, Saraheimo sanoo.
Lue myös: Tarpeenmukainen hoito ja uusi teknologia ovat tulevaisuutta diabeteksen hoidossa
Mataliin glukoositasoihin reagoivia laitteistoja on ollut tarjolla jo pidempään, mutta viime vuonna markkinoille tuli ensimmäinen myös korkeita glukoositasoja korjaava niin sanottu hybridipumppu. Se on merkittävä askel matkalla kohti keinohaimaa, jonka kehitysprojekteja on meneillään ainakin parikymmentä.
– Epäsäännölliset työajat ja vuorotyö vaikuttavat perusinsuliinintarpeeseen ja paljon liikkuvilla liikunnan intensiteetin vaihtelu aiheuttaa siihen suuria ja ajoittain hyvinkin nopeita muutoksia. Tällöin insuliinipumppu voi olla hyvä ratkaisu, Saraheimo jatkaa.
Lisää mielenrauhaa
Pumppuhoidon aloittamisessa on vielä tällä hetkellä paikkakuntakohtaisia eroja. Pumppuhoidon tarpeen määrityksessä sensori toimii hyvänä apuna. Saraheimo toivookin sensorilla tuetun pumppuhoidon yleistyvän kaikkialla Suomessa.
– Sensorilla tuettu pumppuhoito tuo mielenrauhaa ja parantaa diabeetikkojen elämänlaatua. Pitkässä juoksussa se säästää yhteiskunnalta pitkän pennin, sillä hyvä hoitotasapaino ehkäisee myös diabeteksen liitännäissairauksiin sairastumista. Kun verensokeri on mahdollisimman tasainen ja sen muutokset ovat hyvin ennakoitavissa, diabeetikko voi kokonaisvaltaisesti paremmin, Saraheimo päättää.
