Tyypin 1 diabeteksen hoidossa tärkeintä on ennakointi. Mitä se tarkoittaa, kun arjen täyttävät lapset, vaativa työ ja harrastusrumba?
Essi Hellén vastaa nykyään Storytelin sisältöliiketoiminnan strategiasta, mutta hän on koulutukseltaan näyttelijä.
– Näyttelijänä arjen ennakointi oli vaikeampaa, koska teatteriharjoituksiin mennessä ei koskaan tiennyt, mitä siellä tehdään. Joskus istuttiin ja luettiin, joskus taas pompittiin neljä tuntia putkeen. Siihen verrattuna toimistotyö on fyysisesti kevyempää ja muun muassa syömisen ja insuliinin annostelun ennakointi helpompaa, Hellén sanoo.
Hellén vaihtoi alaa kameran taa seitsemän vuotta sitten ja on ollut siitä asti toimistotyössä.
– Rakastan toimistotyön tuomaa arjen säännöllisyyttä, mutta näyttelijäntyössä ei ainakaan tullut istuttua liikaa! Nykyään kiinnitän huomiota siihen, että liikun mahdollisimman paljon.
”Liikunta vaikuttaa diabetekseen ja parantaa mielialaa”
Hellén aloittaa jokaisen viikon suunnittelun liikunnasta, mitä tukee myös työpaikan joustava yrityskulttuuri. Hellén voi käydä keskellä päivää balettitunnilla tai treenata kotona.
– Esikoiseni syntyi 11 vuotta sitten, ja vähentynyt oma aika liikunnalle on oikeastaan vain motivoinut: liikun aina kuin vain on mahdollista. Vuosien varrella olen tullut aika luovaksi siinä, miten ja missä voin liikkua.
Hellén on oppinut, että hyötyliikunta on yhtä tärkeää kuin kovasykkeinen treeni.
– Ei pidä aliarvioida matalan kynnyksen liikkumisen merkitystä: liikkumisen vaikutuksen huomaa heti, siitä tulee niin hyvä olo! Siksi kävelen ja pyöräilen paljon, koska tärkeintä on, että keho on liikkeessä.
”Tämähän on ihan kyborgimeininkiä verrattuna pistämiseen”
Hellén sai tyypin 1 diabetes -diagnoosin 18-vuotiaana ja hän on sairastanut sitä tasan puolet elämästään. Ensimmäiset 15 vuotta Hellén eli aika huolettomana.
– Olen lapsesta saakka rakastanut sokeria ja saanut siitä mielihyvää. Kun sairastuin, en niin miettinyt diabetesta vaan elin nuoren ihmisen elämää. Kävin yksin reilaamassa, juhlin ja tein live-TV:tä. Diabetes ei ole estänyt minua mitenkään.
Alussa diabeteksen itsehoito vaati pistämistä ja vaikka Hellén ei ole koskaan halunnut peitellä sairauttaan, pumppuhoito on silti helpotus.
– Tykkään tästä kyborgimeiningistä, kun tekoälypumpun algoritmi tietää verensokerin ja annostelee insuliinin puolestani. Se on iso helpotus arjessa ja olen pumpusta tosi kiitollinen.
Terveen on silti mahdotonta ymmärtää, miten paljon diabetes on alitajuisesti läsnä elämässä.
– Ennakoin kaikkea koko ajan, mutta sääli tuntuu tarpeettomalta. Sairastuneelta voi aina kysyä, miten hän toivoo diabeteksen huomioimista.
Hellén inhoaa suomalaista laihdutuskulttuuria ja jatkuvia puheita ansaituista pullakahveista.
– Herkkuja ei tarvitse ansaita, piste. Laihdutuspuheen lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa on armoton asenne vanhemmuuteen. Diabetes on rankka läksy, mutta se on opettanut, että oman hyvinvoinnin pitää olla prioriteetti. Niin vanhemmuudelle kuin töillekin on helppo antautua liikaa, mutta jos oma itse tulee aina viimeisenä, se kostautuu juuri niihin asioihin, jotka on laittanut oman itsen edelle. Mutta onneksi joka aamu voi valita toisin! Siksikin on ihana herätä uuteen aamuun, Hellén hymyilee.
Laadukkaat tuotteet ja apuvälineet diabeteksen hoidon avuksi
