Miksi hyvä suun terveys on tärkeää kaikille, mutta erityisesti diabeetikoille? Jos diabeteksen hoitotasapaino ei ole kunnossa, ja liikaa glukoosia jää vereen, se aiheuttaa ongelmia kudoksille ja myös suun terveydelle, erikoishammaslääkäri Päivi Masalin sanoo.
– Diabetes vaikuttaa koko kehoon, ja olosuhteet suussa muuttuvat huonossa tasapainossa olevan diabeteksen myötä. Reikiintyminen voi lisääntyä. Kun suun kuivuminen lisääntyy, syljen suojaava vaikutus vähenee, mikä myös osaltaan lisää reikiintymistä. Vastustuskyky tulehduksille suussa heikkenee.
Millaisia erityisongelmia diabeetikoilla on, ja mistä ne johtuvat?
– Diabetes voi vaikuttaa suussa monella eri tavalla. Yleisiä diabeteksen aiheuttamia ongelmia voivat olla esimerkiksi suupolte (burning mouth syndrome), kun syljen kosteuttava vaikutus puuttuu. Myös hiivasieni-infektiot saattavat lisääntyä.
Diabeetikon suussa voi esiintyä makuhäiriöitä, hampaiden juurenkärjen tulehduksia sekä ientulehdusta. Hoitamattomana ientulehdus tuhoaa hampaiden kiinnityskudosta ja muuttuu kiinnityskudossairaudeksi eli parodontiitiksi, jolloin leukaluuta alkaa hävitä.
Hammaslääkärit ovat osa moniammatillista diabeteksen hoitoa
Kuinka usein diabeetikon sitten pitäisi käydä hammaslääkärissä? Masalin kertoo, että jos diabetesta sairastavan verensokeriarvot ovat viitearvojen sisällä ja sekä omahoito kunnossa, ei ole erityistä eroa terveeseen. Kuitenkin jokaisen potilaan kanssa katsotaan kullekin sopiva yksilöllinen hoitoväli.
Erityisen tärkeää myös suun terveyden kannalta on tukea diabeetikoiden omahoitoa.
– Suositeltu hoitoväli diabeetikoille on noin kuuden kuukauden välein riippuen omahoidon tasosta. Jos on isoja ongelmia reikiintymisen kanssa tai kiinnityskudossairautta, niin jopa 3-4 kuukauden välein tarvitaan alan ammattilaista eli suuhygienistiä, hammaslääkäriä tai erikoishammaslääkäriä, jotta suun tilanne saadaan pidettyä hallinnassa.
Masalin toteaakin, että myös hammaslääkärien pitää olla hereillä mahdollisten muiden sairauksien havaitsemisen kanssa, ja lähettää jatkotutkimuksiin, jos huomataan jotain huolestuttavaa yleisen terveyden kannalta. Suussa näkyvät esimerkiksi niin suolisto-ongelmat kuin diabeteskin. Hammaslääkäri voi esimerkiksi kysyä, milloin verensokeriarvot on viimeksi mitattu.
– Suomessa on noin puoli miljoonaa kakkostyypin diabeetikkoa, ja heidän määränsä on arvioitu kasvavan merkittävästi lähitulevaisuudessa. Tyypin 2 diabetes on yhteydessä elintapoihin. Potilaalla on kohonnut verenpaine tai rasva-aineen häiriö tai molemmat eli metabolinen oireyhtymä. Liikunta ja ravinto ovat tärkeitä diabeteksen hoidossa, ja diabeetikkoja tulee kannustaa huolehtimaan suun terveydestä.
– Diabeteksen hoito on moniammatillista yhteistyötä, johon hammaslääkäritkin osallistuvat muun muassa ravintoterapeuttien, diabeteshoitajien ja muiden lääkäreiden tapaan. Erityisen tärkeää myös suun terveyden kannalta on tukea diabeetikoiden omahoitoa, Masalin lopettaa.
