Diabeetikon jalkaongelmilla tarkoitetaan nilkan tai jalkaterän alueella olevaa haavaa tai muuta kudosvauriota sekä siihen liittyvää infektiota. Taustalla on diabeteksesta johtuva hermostovaurio, huonontunut alaraajaverenkierto tai molemmat.
Miten diabeetikon jalkaongelmia hoidetaan?
Diabetekseen liittyvien jalkaongelmien tärkein hoito on niiden kehittymisen estäminen. On tärkeää, että diabeetikko tietää, mitä jalkojen omahoito sisältää ja miten se toteutetaan.
Terveydenhuollon ammattilaisten tulee puolestaan tutkia diabeetikon jalat säännöllisesti sekä tunnistaa riskijalat ja kohdistaa hoito jalkaongelmien kehittymistä edistäviin riskitekijöihin, joita ovat hyperglykemian lisäksi muun muassa korkea verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja tupakointi.
Kenellä jalkaongelmia esiintyy?
Jalkaongelmia esiintyy yleisemmin miehillä kuin naisilla, ja ne ovat tavallisempia tyypin 2 potilailla kuin tyypin 1 potilailla.
Eri arvioiden mukaan jalkahaavan saa elinaikana 19–34 % diabeetikoista. Jos potilaalla on jo ollut jalkahaava, sen uusiutumisriski on merkittävä. Tutkimusten perusteella jalkahaavan uusiutumisriski vuoden sisällä on 40 %, kolmen vuoden aikana 60 % ja viiden vuoden aikana jo 65 %.
Lue myös: Pintanaarmu ei ole pikkujuttu diabeetikon jaloissa
Miten jalkaongelmien syntymistä voi itse ehkäistä?
Diabeetikon jalkaongelmien ehkäisyssä keskeinen osuus on paitsi verensokerin ja muiden riskitekijöiden hyvän hoidon ja tupakoinnista pidättäytymisen ohella myös jalkojen omahoidolla. Siihen kuuluvat päivittäinen jalkojen tarkistaminen, peseminen sekä rasvaaminen. Diabeetikon tulee myös kiinnittää huomiota jalkojen jumppaamiseen, kynsien oikeaoppiseen lyhentämiseen sekä sopiviin sukkiin ja jalkineisiin.
Lisäksi jokaisen diabeetikon on hyvä muistaa niin sanotun Charcot´n jalan mahdollisuus, jos jalkaa alkaa kuumottaa, punoittaa ja turvottaa. Tällöin diabeetikon kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Kysymyksiin vastasi Turun yliopiston sisätautiopin professori Hannu Järveläinen.
