Valveutunut kuluttaja edellyttää tuotteilta terveysnäkökulmaa. Ostopäätöstä ei silloin tehdä vain hinnan tai ulkonäön vuoksi.
Muutama vuosi sitten julkinen keskustelu kosmetiikkavalmisteiden säilöntäaineista äityi hysteriaksi. Vääristyneet syyt saivat kuluttajat boikotoimaan parabeeneja sisältäviä tuotteita niin voimakkaasti, että valmistajat kokivat ainoaksi keinokseen korvata barabeenit metyyli-isotiatsolinonilla (MIT). Allergiareaktiot nousivat lentoon.
Kyseinen MIT, superallergeeni, oli jo saatu lähes kokonaan pois markkinoilta ja korvattu turvallisilla ja vähäpitoisilla parabeenivaihtoehdoilla.
Tämä on Allergia-, Iho- ja Astmaliiton viestintäpalveluiden johtaja Niki Alangon mukaan loistava esimerkki kuluttajien vallasta siihen, että yhden parabeenin, etylparabeenin, vuoksi koko hyvin siedetty parabeenikirjo poistettiin markkinoilta.
– Kukaan ei kyseenalaistanut sitä, mitä parabeenien tilalle tuli, hän hämmästelee.
Lopulta MIT:n käytölle asetettiin jälleen niin tiukat enimmäismäärät, että jatkossa sitä saa esiintyä vain joissakin poishuuhdeltavissa tuotteissa.
Tämä osoittaa myös kuinka paljon kuluttaja voi itse vaikuttaa omaan terveyteensä olemalla kiinnostunut käyttämistään tuotteista ja etsimällä itse tietoa niistä.
– Ihmisille on annettava oikea ymmärrys siitä, mihin asioihin tuotesisällössä kannatta kiinnittää huomiota. Kaikkea vastuullisuusnäkökulmaa ei voi sysätä yrityksille tai myyjille, huomauttaa Alanko.
Tieto ohjaa oikeisiin ostopäätöksiin
Alanko on huomannut, että kuluttajat kokevat hyvinvointia ja terveyttä vahvistavat ominaisuudet yhä kiinnostavammaksi ja tärkeämmäksi monessa arkeen liittyvässä valinnassa.
EU-lainsäädännöstä, erilaisista sertifikaateista ja tuoteturvallisuusmääräyksistä huolimatta markkinoilla valmistetaan kuitenkin tuotteita, jotka eivät välttämättä täytä terveysnäkökulman vaatimuksia muun muassa astmaan ja allergioihin liittyen.
– Esimerkiksi markkinoilla olevista ilmanpuhdistuslaitteista 80 prosenttia ei mene läpi 50-vuotisjuhlaansa viettävän Allergia-, iho- ja astmaliiton testeistä siksi, että ne eivät tuo helpotusta ihmisille, hän harmittelee.
Toinen näkökulma on, jos kuluttaja ei osaa tuoda omia toiveitaan ja kriteerejään tarpeeksi esiin. Millaisesta näkökulmasta hänelle silloin myydään tuotteet esimerkiksi kodin maalipintojen uusimisen kohdalla? Suositteleeko myyjä tarjousmaaleja vai ekologisia tuotteita ja mikä on myyjän oman intressin ja mieltymyksen merkitys?
– Tuotevalinnan kautta tämä voi vaikuttaa myös allergisten ja astmaattisten oireiden ilmenemiseen, toteaa Alanko.
Kuluttajien tarvetta omaan valveutuneisuuteen lisää myös se, että myyjät eivät aina tiedä myytävistä tuotteista tarpeeksi. Myyjien ammattitaitoon kuitenkin luotetaan, eivätkä kuluttajat kyseenalaista sitä, kuinka perillä he loppujen lopuksi ovat tuotteistaan. Alanko kertoo esimerkin EU:n lainsäädännön kieltämän nikkelin käytöstä koruissa:
– Tullin pistotarkastuksissa löydetään usein nikkeliä sisältäviä rihkamakoruja, vaikka niissä olevat tarrat kertovat toisin. Kuinka valveutunut näitä koruja kaupassa myyvä henkilö on niiden sisältämistä materiaaleista? Alanko kysyy.
