Kemikalisoituminen on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Kemikaaleja on joka paikassa. Ihminen altistuu kemikaaleille myös ravinnon kautta, kun maaperässä käytetyt lannoitteet ja torjunta-aineet siirtyvät ruoan kautta ihmiskehoon.
Niki Malmros Allergia-, iho- ja astmaliitosta kertoo, että erilaiset kemikaalit voivat laukaista astman tai allergian kaltaisia ärsytysoireita: kutinaa, kirvelyä, punoitusta, näppylöitä ja ihottumaa.
Miten omaa kemikaalikuormaa voi vähentää?
– Kuluttajana voi miettiä, tarvitseeko jokaiseen käyttötarkoitukseen oman tuotteen tai voiko ostaa tuotteen, jonka koostumus on yksinkertaisempi ja sopii käytettäväksi monella tapaa, Malmros ohjeistaa.
Teknokemiatuotteita on valtava määrä ja niille altistutaan joka päivä. Näitä ovat muun muassa kosmetiikkatuotteet sekä pesu- ja siivousaineet.
Osa ihmisistä kokee olevansa monikemikaaliyliherkkiä. Monikemikaaliyliherkkyys sisältyy käsitteeseen ympäristöherkkyys, johon kuuluu myös tuoksuyliherkkyys.
Tuoksuyliherkkyys voi johtua kehon ylikuormituksesta
Toinen esimerkki ympäristöherkkyydestä on tuoksuyliherkkyys. Tutkimuksissa on vahvistettu, että tuoksuyliherkkyys ei ole allergia vaan fysikaalisesta stressireaktiosta johtuva ilmiö.
Malmrosin mukaan fysikaalinen stressireaktio syntyy, kun ihmisen sietokyky madaltuu esimerkiksi useamman stressaavan elämäntilanteen aiheuttaman kokonaiskuormituksen myötä.
Jokaiselle tulee elämässä vaiheita, jolloin stressaavat tilanteet saattavat kasaantua ja ihminen joutuu ylikuormitustilaan. Ylikuormitustilaan joutumiseen vaikuttavia syitä voivat olla taloudellisen tilanteen tai oman terveydentilan muutos, ero, työpaikan vaihto, muutto tai läheisen menettäminen.
Ylikuormituksesta palautuminen on yksilöllistä ja se ottaa aikansa, mutta oman tilanteen tiedostaminen helpottaa. Oireet ovat kuitenkin aina todellisia ja niitä ei tule väheksyä. Tärkeintä on saada tukea ja ymmärtää, että mistä tuoksuyliherkkyysoireet voivat johtua.
