Niina Ikonen
erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Aikuiset sairastavat flunssan eli nuhakuumeen keskimäärin 2-4 kertaa vuodessa. Flunssaa aiheuttavia viruksia on yli 200, kun taas influenssaa aiheuttavat vain influenssa A- ja B -virukset.
Flunssapotilaan hoidon kannalta ei ole merkitystä, mikä virusryhmä on kyseessä, sillä hoitometodit ovat kaikille virustyypeille samat. Poikkeuksen muodostaa influenssa, jota vastaan on rokote.
Flunssalääkkeiden ja antibioottien teho on olematon. Joissakin tapauksissa ne voivat lievittää oireita, mutta ne eivät lyhennä sairauden kestoa eivätkä estä sen tuloa. Lepo ja aika parantavat taudin keskimäärin viikossa.
Käsien peseminen suojaa parhaiten flunssalta
Flunssa- ja influenssakausina virukset leviävät tiuhaan ja niitä on lähes kaikilla pinnoilla, joihin ihmiset koskevat kulkiessaan. Linja-autossa yskivä ja aivastava ihminen levittää viruksia ympäristöönsä. Kun ihminen poistuu kodistaan, pisara- ja kosketustartuntana leviäviltä viruksilta on lähes mahdotonta suojautua, sillä flunssaa aiheuttavia viruksia kiertää koko ajan väestössä.
Flunssaan sairastumisessa on yksilöllisiä eroja, joiden syitä ei tunneta. Elintavat, hyvä fyysinen kunto ja immuunipuolustuksemme vahvuus vaikuttavat osittain siihen, kuka linja-autossa flunssaviruksille altistuneista matkustajista sairastuu. Pitkäaikaissairaat ja vanhukset sairastuvat nuoria ja perusterveitä todennäköisemmin. Heille flunssa- tai influenssa voi olla vakavampi, jopa hengenvaarallinen.
Rokotteen ottaminen kannattaa
Toisin kuin flunssaa, influenssaa vastaan voi suojautua rokotteella. Influenssavirukset muuntuvat jatkuvasti, joten rokotteen ottaminen vuosittain on tärkeää, jotta olet suojassa. Influenssakauden aikana merkittävä osa ihmisistä kantaa influenssavirusta ilman oireita, joten potentiaalinen tartuttaja voi olla ulkoisesti täysin terve.
Oireiden perusteella influenssaa ja flunssaa ei ole mahdollista erottaa toisistaan. Jos lääkäri epäilee influenssaa, hän voi ottaa potilaan nielusta tai nenän limakalvolta hengitystie-eritenäytteen, josta taudinaiheuttaja voidaan todentaa.
Flunssa- ja influenssakaudella taudinaiheuttajia on kaikkialla siellä missä ihmisiäkin.
Influenssan hoitoon on olemassa lääke, joka estää virusten lisääntymistä. Se voi lyhentää taudin kestoa ja lievittää oireita. Lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä lääkettä riskiryhmässä oleville potilaille myös influenssan ennaltaehkäisyyn.
Flunssan hoitoon lääkkeitä ei ole, vaan hoito on oireenmukaista. Pitkittyessään viruksen aiheuttaman taudin rinnalle saattaa kehittyä bakteerin aiheuttama jälkitauti, kuten välikorvan- tai poskiontelotulehdus tai keuhkokuume. Jos oireet pitkittyvät tai muuttuvat, on hyvä hakeutua lääkäriin.
Lue myös: Kaktus kurkussa on vain hidaste diskokuningattarelle
Suojaudu taudilta ja suojele muita sairastumiselta
Flunssa- ja influenssakaudella taudinaiheuttajia on kaikkialla siellä missä ihmisiäkin. Koska kotiin ei voi linnoittautua, taudilta voi suojautua ainoastaan syömällä terveellisesti ja monipuolisesti, harrastamalla säännöllisesti liikuntaa, nukkumalla riittävästi ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta. Siitä huolimatta flunssa voi kaataa vahvimmankin sängyn pohjalle.
Kukaan ei pidä sairastamisesta. Taudin alkuvaiheessa virusta erittyy eniten ja tällöin tauti myös tarttuu herkimmin muihin ihmisiin. Kun raahaudut kipeänä työpaikalle, olet potentiaalinen taudin levittäjä. Jäämällä pahimman taudin jyllätessä kotiin, suojelet muita tartunnalta. Se voi olla tämän syksyn fiksuin teko.
