Mervi Puolanne
järjestöjohtaja, Hengitysliitto ry
Alkuvuonna olemme saaneet jo monta muistutusta siitä, että astma on vakava hengityssairaus, joka tarvitsee jatkuvaa hoitoa.
Suuressa osassa Suomea kevät tuli pari kuukautta etuajassa tuoden mukanaan katupölykauden. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat ärsytysoireita monille, mutta astmaa sairastaville kyse on hoitotasapainon ylläpidon vaikeutumisesta.
Viime viikkojen julkinen keskustelu ja toiminta on keskittynyt koronaviruksen ympärille. Astmaa sairastavat ovat riskiryhmässä, erityisesti jos henkilö on ikääntynyt. Astmaa sairastava voi varautua mahdolliseen infektioon huolehtimalla astmansa hyvästä hoitotasapainosta yleisten varotoimien lisäksi.
Lääkkeet kannattaa ottaa lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Lääkityksellä hoidetaan astmasta johtuvaa pitkäaikaista ja vaihtelevaa keuhkojen limakalvojen tulehdusta. Kortisonin vaikutuksesta koronavirustartunnassa suuntaan tai toiseen ei ollut vielä tämän lehden painoon mennessä tullut laajempaa näyttöä.
Kortisonin käytöstä tablettimuodossa lääkäri on ohjeistanut tai antaa ohjeet, jos niitä on tarpeen käyttää sairauden pahenemisvaiheessa. Astmalääkkeitä on hyvä olla kotona riittävästi jäljellä, vähintään noin kuukauden annos. Astman pahenemisvaiheessa kehotamme hoitamaan pahenemisvaihetta omahoito-ohjeiden mukaisesti ja olemaan yhteydessä terveydenhuoltoon.
Hengitysteiden ahtauma voi näkyä PEF-puhallustuloksen laskuna jo ennen kuin tuntee hengenahdistusta. Silloin on hyvä lisätä hoitavaa lääkitystä annetun ohjeen mukaisesti ja käyttää avaavaa lääkettä, jolloin hoitava lääke saadaan hengitettyä syvemmälle hengitysteihin. Myös astmatesti on hyvä keino seurata astman pahenemista. Esimerkiksi aamuyöllä lisääntyvä hengenahdistus, liman nousu ja yskä ovat merkkejä astman pahenemisesta.
Hyvä omahoitokeino on huolehtia hengitysteiden limakalvojen kunnosta. Limaa voi tehokkaasti poistaa pullopuhallusharjoittelulla.
Hoitoon kannattaa kuitenkin aina hakeutua, jos hengenahdistus ei mene ohi lääkkeillä.
Jos astma on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski sairastua koronavirukseen ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jolla keuhkojen toimintakyky on alentunut. Uusimman tiedon mukaan myös astmaa sairastava voi sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin lieväoireisena eikä joudu lääkärihoitoon. Hoitoon kannattaa kuitenkin aina hakeutua, jos hengenahdistus ei mene ohi lääkkeillä.
Kesän lähestyessä saamme huomata, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa monen muun asian lisäksi myös kasvillisuuteemme. Siitepölykausi pitenee ja vieraslajien määrä kasvaa. Allergiaa ja astmaa sairastaville muutokset merkitsevät vähintään allergisten oireiden keston pidentymistä. Hyvän hoitotasapainon ylläpito vaatii jatkuvaa seurantaa, terveellisiä elämäntapoja ja elämää lääkärin antamien ohjeiden mukaan.
Tukea astman omahoitoon on saatavissa. Hengitysliiton verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa hengityssairauksista ja koronaviruksesta. Vuona 2019 päivitetty opas astmasta on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. YouTubesta löytyy Hengitysliiton kanavalta useita luentoja astmasta. Verkkovertaistoimintamme on vilkasta, joten astmaa sairastavan ei tarvitse jäädä yksin. Vertaisuudessa on voimaa, joka kantaa vaikeiden aikojen yli!
Kirjoittaja Mervi Puolanne on Hengitysliitto ry:n järjestöjohtaja.
