Epilepsia on aivojen sähköisestä purkauksesta johtuva kohtausoire. Vaikeasta epilepsiasta on kyse silloin, kun todennäköisyys saada kohtaukset kuriin lääkehoidolla vähenee. Kun lääkehoito ei tehoa, potilas voi saada avun neurostimulaatiohoidosta.
Usein epilepsiakohtaukset saadaan vähenemään tai loppumaan lääkityksellä, mutta jos kahden lääkekokeilun jälkeen yhdessä tai erikseen kohtauksia ei saada kuriin, on syytä etsiä muita hoitovaihtoehtoja.
– Tällöin lähdetään selvittämään leikkauksen mahdollisuutta. Pitkällisessä, kahdesta kuukaudesta kahteen vuoteen kestävässä tutkimusprosessissa selvitetään, löytyykö aivoista alue, joka synnyttää kohtausherkkyyttä ja onko tämä alue poistettavissa, neurologi Jukka Peltola kertoo.
Leikkauksen avulla epilepsiakohtaukset saadaan yleensä loppumaan kokonaan.
– Haasteena on, että vain noin 10–20 % paikannetuista alueista pystytään poistamaan leikkaamalla. Alue saattaa olla aivojen toiminnan kannalta kriittisellä paikalla tai niin laajalla alueella, ettei leikkaus ole mahdollinen. Toisaalta aina kohtausten syytä ei pystytä paikantamaan lainkaan, Peltola toteaa.
Jos lääkehoito ei tehoa ja leikkausta ei voida toteuttaa, epilepsiakohtauksia ja niiden voimakkuutta voidaan vähentää neurostimulaatiohoidoilla.
VNS-hoito parantaa elämänlaatua
Neurostimulaatiohoito voidaan toteuttaa niin sanotulla VNS-hoidolla eli vagushermon stimulaatiolla tai harvinaisemmalla syvästimulaatiolla. Hieman työläämpää syvästimulaatiota on Suomessa käytetty vain aikuisten hoidossa, mutta VNS-hoidoista on hyviä kokemuksia myös lapsipotilailla.
– VNS-hoidossa stimuloidaan vagushermoa, jolloin aivojen toiminta aktivoituu niin, että sähköisten purkauksien todennäköisyys vähenee. Hoidon vaikutus tulee vähitellen ja paranee ajan kuluessa, Peltola kertoo.
Stimulaattorista on apua myös jo alkaneiden kohtausten hallinnassa.
– Uusimmat laitteet tunnistavat potilaan sykevaihtelun merkkinä alkavasta kohtauksesta ja aktivoivat itse itsensä kohtauksen ennaltaehkäisemiseksi, Peltola iloitsee.
Neurostimulaatiohoidolla epilepsiakohtauksia ei pystytä kokonaan poistamaan, mutta potilaan elämänlaatua voidaan parantaa huomattavasti.
– Hoidolla vaikutetaan kohtausten määrään ja voimakkuuteen. Lisäksi hoidolla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia mielialaan, vireystasoon ja työmuistiin. VNS-hoidolla ei ole myöskään lääkehoidolle tyypillisiä haitallisia sivuoireita, Peltola luettelee hyötyjä.
Epilepsiapotilaalla ei ole aikaa odottaa
Peltola toivoo, että neurostimulaatiohoitoja hyödynnettäisiin vaikean epilepsian hoidossa jo varhaisemmassa vaiheessa.
– Etenkin kasvavilla lapsilla epileptisillä kohtauksilla on haitallinen vaikutus hermoston kehittymiselle. Kohtaukset voivat aiheuttaa kehitykselle jotain sellaista, mitä myöhemmin ei voi enää saada takaisin. Lapsilla ei ole aikaa odotella, neurologi huomauttaa.
Neurostimulaatiohoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa on edullista myös aikuiselle.
– Mitä pidempään ihminen joutuu olemaan kohtausten vuoksi poissa opiskelusta tai työelämästä, sitä vaikeampaa on tulla takaisin, Peltola päättää.
