Monia eri syöpiä hoidetaan solunsalpaajahoidoilla. Mahdollisista hoitoihin liittyvistä sivuvaikutuksista on hyvä kertoa hoitohenkilökunnalle, sillä niitä pystytään ehkäisemään ja lieventämään.
Solunsalpaajahoidolla tarkoitetaan kemoterapiaa tai vanhalta nimeltä sytostaatteja, joita käytetään lähes kaikissa kiinteän kudoksen syöpätyypeissä syöpää vastaan. Hoitoa käytetään joko tuhoamaan levinneen syövän etäpesäkkeitä tai esimerkiksi niin sanottuna varmistavana hoitona kirurgisen syövän poiston jälkeen.
– Solunsalpaajahoitoja yhdistetään myös monesti täsmälääkkeisiin, muun muassa vasta-aineisiin, sillä solunsalpaajahoidot ja täsmähoidot toimivat synergistisesti, sanoo Minna Tanner, Tampereen yliopistollisen sairaalan osaston ylilääkäri syövänhoidon vastuualueelta.
Joihinkin syöpiin on nykyään olemassa täsmälääkkeitä, jotka korvaavat solunsalpaajahoitoja.
Helpotusta solunsalpaajahoitojen sivuvaikutuksiin
Solunsalpaajahoitoihin liittyvät sivuvaikutukset, kuten hiustenlähtö, infektioriskin kasvu, väsymys ja pahoinvointi saattavat mietityttää potilasta hoidon alussa.
Tanner muistuttaa, että hoidon aikaiset sivuvaikutukset vaihtelevat paljon solunsalpaajasta riippuen.
– Esimerkiksi jotkut solunsalpaajat eivät lähtökohtaisesti ole juurikaan pahoinvointia aiheuttavia, toiset taas aikaansaisivat ilman estolääkityksiä sekä akuuttia että pitkittynyttä pahoinvointia.
Pahoinvoinnin estolääkitys on viimeisen vuosikymmenen aikana kehittynyt voimakkaasti. Jokaiselle potilaalle pyritään nykyään räätälöimään riittävä pahoinvoinnin estolääkitys, että pahoinvointia ei tulisi ollenkaan.
– Pahoinvoinnin optimaaliseen estoon on olemassa lukuisia kansainvälisiä hoitosuosituksia, joissa kaikissa tärkein viesti on yrittää estää pahoinvointia syntymästä. Tämä johtuu siitä, että potilas ehdollistuu helposti solunsalpaajien aiheuttamalle pahoinvoinnille ja jo syntynyttä pahoinvointia on selkeästi vaikeampi hoitaa kuin estää sitä syntymästä.
Akuutti, alle 24 tuntia solunsalpaajahoidon jälkeen tuleva pahoinvointi syntyy eri mekanismilla kuin niin sanottu viivästynyt, yli 24 tuntia hoidosta alkava, pahoinvointi.
– Näiden mekanismien tunnistaminen on auttanut pahoinvoinnin estolääkitystä kehittymään.
Joskus harvoin potilaat voivat pahoin, vaikka paperilla optimaaliselta vaikuttava lääkitys on määrätty. Ylilääkäri muistuttaa, että pahoinvoinnista ja kaikista sivuvaikutuksista on syytä kertoa hoitohenkilökunnalle herkästi, koska niihin on tarjolla monenlaista apua.
