Hyvä käsihygienia on potilasturvallisuuden kannalta hoitotyön ehdoton vaade. Sairaalahygieniayhdistyksen puheenjohtaja Mari Kanervan mukaan se on myös aseptisen omantunnon asia.
– Tartuntojen siirtymistä voidaan ehkäistä tehokkaasti hyvän käsihygienian avulla. Se on potilasturvallisuuden kannalta hoitotyössä ehdoton vaade, sillä käsikosketus on keskeisin tartuntojen siirtymäreitti hoitotyössä. Kädet on desinfioitava käsihuuhteella ennen ja jälkeen potilaskontaktin sekä silloin kun astutaan potilaan hoitoympäristöön tai poistutaan sieltä. Potilaalla on myös oikeus nähdä, että kädet on desinfioitu, Sairaalahygieniayhdistyksen puheenjohtaja, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Mari Kanerva muistuttaa.
Suojakäsineiden käyttö ei myöskään korvaa käsihuuhdetta.
– Suojakäsineet puetaan desinfioituihin käsiin ja niiden poistamisen jälkeen kädet on desinfioitava. Myös tekniikka on tärkeä eli sormen päät ja kynnenalusetkin on desinfioitava. Sormuksille ja rakennekynsille onkin sairaalassa ehdoton ei, sillä rakennekynsien on todettu olevan syypää infektioiden syntyyn niin leikkaushaavainfektioiden, luuinfektioiden kuin yleistyneiden sepsisinfektioidenkin osalta. Sormusten alta löytyy puolestaan Euroopan väkilukua vastaava määrä mikrobeja.
Riski piilee välineistössä
Suurempana riskinä Kanerva näkee hoitovälineiden hygienian.
– Suurin osa hoitoon liittyvistä infektioista voidaan välttää sillä, että kiinnitetään huomiota katetrien kaltaisten vierasesineiden hygieniaan, joiden kautta infektioiden aiheuttajat voivat päästä potilaaseen ja aiheuttaa esimerkiksi keuhkokuumetta tai virtsatieinfektioita.
Puhtaanapidon resursseista ei ole varaa säästää
Yleisesti sairaalahygienia liitetään ajatuksena sairaalaympäristön siisteyteen ja puhtauteen.
– Se on toki ehdottoman tärkeä asia ja Suomessa hyvällä tasolla. Tosin jos laitoshuollon resursseista aletaan säästää, lisääntyvät myös riskit, Kanerva painottaa.
Puhtaanapidon haaste on se, että bakteerit ja virukset ovat näkymättömiä.
– Sen vuoksi voi olla haastavaa todeta, milloin ympäristö on riittävän puhdas. Hyvät siivousliinat ovatkin tärkeässä roolissa. Niiden tulee olla riittävän imukykyisiä, jotta ne irrottavat pinnoista mekaanisesti orgaanisen lian ja samalla bakteerit. Suomalaissairaaloissa normaaliin puhtaanapitoon riittää tavallinen puhdistusaine ja vesi.
Kolkuttaako aseptinen omatunto?
Kanerva palaa vielä käsihygienian merkitykseen hoitotyössä.
– Käsihygienia toteutuu hoitotyössä vielä hieman vajavaisesti. Mielestäni se tulisi mieltää myös psykologisena kysymyksenä, johon liittyy aseptinen omatunto. Se tarkoittaa sisäistä tuntoa asian merkityksellisyydestä hoitotyössä ja potilasturvallisuudessa.
