Antti Vento
johtava ylilääkäri, toimialajohtaja, HUS Sydän- ja keuhkokeskus
Koronapandemia näkyi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilasmäärissä. Viruksen aikaansaama informaatiotulva lisäsi ihmisten pelkoa ja vähensi hoitoon hakeutumista.
Kansallisten rajoitustoimien takia ihmiset tekivät paljon etätöitä ja liikkuivat tavallista vähemmän. Tämä vähensi yleisesti kaikkia infektioita ja vaikutti myös siihen, että normaali jokakeväinen kausi-influenssa-aalto jäi tänä vuonna tulematta.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Onkin erittäin huolestuttavaa, jos sydänoireinen potilas ei uskalla hakeutua tutkimuksiin, etenkin, kun se on ollut koko ajan erittäin turvallista. Tietyt krooniset sairaudet ja syöpätaudit vaativat jatkuvaa ja säännöllistä hoitoa, ja seurantaa. Sydäninfarktin yhtenä etiologisena tekijänä on ajateltu tulehdussairauksia. Nyt sydäninfarktien määrä romahti epidemian aikana 30 % Pohjoismaissa, sama ilmiö havaittiin maailmanlaajuisesti. On oletettavaa, että lieviä sydäninfarkteja on sairastettu kotioloissa. Nämä saattavat komplisoitua myöhemmin ja näkyä sairastavuudessa.
HUSLAB-näytteenottomäärien pienentyminen kertoo siitä, että rutiininomaisiin kontrollitesteihin, kuten esimerkiksi verensokeritasapainon pitkäaikaisseurantaan ja varfariinilääkityksen hoitotason seurantaan, on jätetty menemättä. Myös poliklinikkalähetteiden määrä putosi merkittävästi.
Vuodenvaihteeseen mennessä nähtäneen, mitkä ovat hoitoon tai tutkimuksiin hakeutumatta jättämisen tosiasialliset vaikutukset, mutta toivottavasti ehditään kiriä hoitovelkaa pienemmäksi.
Potilasmäärät palautumassa ennalleen
HUS varautui koronapandemiaan kohortoimalla koronapotilaat omiin hoitoyksikköihinsä ja lisäämällä tehohoitokapasiteettia sekä suojaamalla sairaalan muut potilaat tartunnalta. Sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan suojaustoimissa on onnistuttu erittäin hyvin, sillä yksikään koronapotilaita hoitanut lääkäri tai sairaalassa asioinut potilas ei ole saanut tartuntaa (toiselta) potilaalta.
HUS:in sairaaloiden toiminta on nyt palannut pandemian jälkimainingeissa ennalleen. Syöpäkirurgia on toiminut koko pandemian ajan normaalisti ja sydänkirurgiassakin ollaan lähellä tavanomaisia toimenpidemääriä. Myös potilasmäärissä näkyy selkeää kasvua.
Hyviä käytäntöjä
Koronapandemia on muuttanut pysyvästi ihmisten suhtautumista hengitystieinfektioihin. Se on ollut ensimmäinen nopeasti levinnyt koko maailmaa koskettava virus, mutta todennäköisesti ei viimeinen.
Koska suomalaiset ovat sääntöjä ja auktoriteetteja kunnioittavaa kansaa, liikkumista ja kokoontumista rajoittavia määräyksiä noudatettiin kuuliaisesti. Hyvästä käsihygieniasta tuli arkipäivää ja kasvomaskeja käytetään.
Pandemiasta jää toivon mukaan elämään paljon hyviä käytäntöjä. Yksi niistä on se, että vähänkään sairaana ei mennä työpaikalle, koskien myös terveydenhuoltohenkilöstöä. Yskitään hihaan ja pestään käsiä, ja muistetaan, että suojaamalla itseämme, suojaamme myös muita. Näin voimme välttyä toiselta aallolta.
