Väestön ikääntyessä tahdistinhoidon tarve on lisääntynyt nopeasti. Teknologisen kehityksen myötä myös etäseurantajärjestelmien käyttö on kasvussa, ja ne korvaavat enenevästi perinteiset polikliiniset tahdistintarkastuskäynnit.
Etäseurantaa käytetään etenkin rytmihäiriötahdistinpotilaiden seurannassa ja rytmihäiriöiden diagnostiikassa. Etäseuranta soveltuu myös tavanomaiseen tahdistin- ja vajaatoimintahoitoon.
Etäseurantalaitteilla ja niihin liittyvillä sovelluksilla terveydenhuollon henkilökunta saa potilastiedot reaaliajassa. Laitejärjestelmään kuuluu lähetinyksikkö, verkkopalvelin ja internet-pohjainen käyttöliittymä.
– Etäseurantalaite seuraa potilaan sydämen ja tahdistimen tilaa jatkuvasti. Mikäli laitteen virta ehtyy tai ilmenee vakavia rytmihäiriötä, laite lähettää automaattisesti raportin havainnoista hoitavaan sairaalaan. Raportti sisältää potilaan sydämen rytmikäyrän sekä tietoa tahdistimen tilasta, kertoo TYKSin kardiologian ylilääkäri, professori Juhani Airaksinen.
Tahdistimen yksilöllinen ohjelmointi on tärkeätä vaikutuksen optimoimiseksi ja haittojen välttämiseksi. Esimerkiksi äkkikuolemaa ennakoivien piirteiden perustella asennetun rytmihäiriötahdistimen on todettu vähentävän kuolleisuutta.
– Etäseurantalaitteen avulla palvelimelta saatavat tiedot ovat luettavissa pääsääntöisesti yhtä hyvin kuin poliklinisen käynnin yhteydessä ohjelmointilaitteen näytöltä. Saamme siis samat tiedot, mutta etäseurannan avulla potilas on jatkuvassa valvonnassa.
Lue myös: Paula Risikko: Sydän- ja verisuonisairaudet on otettava vakavasti
Etäseuranta vähentää seurantakustannuksia
Turvallisuuden lisäksi etäseurannalla on muitakin etuja. Se tehostaa seurantaan liittyvää ajankäyttöä säästämällä niin sairaanhoitohenkilöstön kuin potilaankin aikaa. Jatkuva etäseuranta lyhentää myös diagnostista viivettä rytmihäiriön tai laitteen teknisen ongelman toteamiselle.
Tällä hetkellä etäseuranta on käytössä kaikissa yliopistollisissa keskussairaaloissa. Osassa sairaanhoitopiirejä järjestelmien käytön yleistymistä on jonkin verran rajoittanut se, että päättäjät ovat arvioineet ainoastaan laitteen kustannuksia, eivätkä hoidon kokonaiskustannuksia.
Varsinaisen etäseurantalaitteen lisäksi kardiologiassa käytetään muitakin teknisiä etätyökaluja.
– Tulkitsemme ja konsultoimme paljon eri sairaaloiden sydänpotilaiden potilaskuvia verkon kautta. Pidämme myös viikoittain videoneuvotteluja, joissa käymme läpi esimerkiksi ehdokkaita tuleviin sydänleikkauksiin. Potilaiden on myös mahdollista tahdistimen asennuksen jälkeen lähettää kuva leikkaushaavasta, jolloin lääkäri voi analysoida sen paranemista ja mahdolliset turhat lääkärikäynnit jäävät pois.
Etäseuranta ei korvaa kokonaan potilaan kliinistä seurantaa, mutta vähentää poliklinikkakäyntejä merkittävästi. Lääkärissä käyntien väli riippuukin enemmän potilaan perussairauksista ja käynneillä voidaan keskittyä pikemminkin potilaan sairauksien hoitoon kuin tahdistimen tarkastukseen. Etäseuranta edellyttää kuitenkin hyvää yhteistyötä sillä sairaalakäyntien vähentyessä oman lääkärin vastuu potilaan sairauksien hoidosta korostuu entisestään.
