Vuosi 2012. Elli Knuutila asui Australiassa ja hakeutui lääkäriin pitkittyneen flunssan vuoksi. 28-vuotiaalla naisella oli myös kipuja rinnassa, ja arvelikin pitkäkestoisen yskän rikkoneen kylkiluun. Keuhkokuva paljasti pienen möykyn savuttoman naisen keuhkossa. Alkoi pitkä kamppailu keuhkosyöpää vastaan.
Nyt seitsemän vuotta diagnoosin jälkeen Knuutila muistelee tapahtumia ja ajattelee olevansa onnekas.
– Sairastuin harvinaiseen pienisoluisen keuhkosyövän ALK-alatyyppiin, joka löytyi täysin sattumalta. Hakeuduin lääkäriin työpaikan vieressä. Sain erittäin hyvää hoitoa, ja kasvaimeni leikattiin jo alle viikossa diagnoosista. Kirurgi teki hyvää työtä, ja koepalat leikkauksen jälkeen olivat puhtaita. Olin luottavaisin mielin, paniikki hiipi vasta leikkauksen jälkeen nettitohtoria leikkiessäni. Vasta sitten ymmärsin, miten vakava tilanne oli ollut.
Muutama kuukausi leikkauksen jälkeen Knuutila muutti Uuteen-Seelantiin, jossa harvinaislaatuista kasvainta tarkkailtiin kuuden vuoden ajan säännöllisesti.
– Viiden vuoden jälkeen lääkärit jo onnittelivat minua keuhkosyövän selättämisestä. Olin päässyt Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan sosiaalitiedettä, ja muutto Suomeen oli pian tuloillaan. Ennen lähtöäni lääkärini Uudessa-Seelannissa halusi vielä kuvata keuhkoni.
Leikatulta alueelta löytyi nestettä.
– Olin edelleen positiivisin mielin, vaikka aistinkin lääkärissä hieman huolestuneisuutta. Joulukuussa otimme uuden kuvan, eikä neste ollut kadonnut. Muutin Suomeen, ja tutkimukset kertoivat, että syöpä oli palannut, Knuutila muistelee.
Kiitollista arkea
Hyvän hoidon ansiosta Knuutila on voinut elää täysipainoista elämää keuhkosyövästä huolimatta.
– Matkustelen paljon, opiskelen ja käyn töissä. Syön lääkettä päivittäin ja voin erittäin hyvin. Sairautta ei huomaa päältä päin, elän normaalia arkea. Keuhkoissa ei näy enää mitään, vaikka sairaus on yhä olemassa.
– Olen erittäin onnekas, sillä minulla on myös hyvin vähän sivuoireita. Lisäksi olen toiveikas tulevaisuuden suhteen.
Lue myös: Elämä jatkuu sairaudesta huolimatta
Keuhkosyövän tutkimus- ja kehitystyö käy kiivaana
Keuhkosyövän hoitoon kehitetään aktiivisesti uusia keinoja. Tulevaisuus enteilee hyvää erityisesti ei-pienisoluisten kasvaimien hoitoon, joihin täsmähoidot näyttävät purevan tehokkaasti.
Yskänä, hengenahdistuksena ja keuhkotulehduksina alkuun oireilevan keuhkosyövän yleisin aiheuttaja on tupakointi, mutta harvinaisempia ei-pienisoluisia alalajeja diagnosoidaan myös savuttomilla ihmisillä.
– Ei-pienisoluisen keuhkosyövän alalajeja on diagnosoitu nuoremmilla savuttomilla naisilla, ja niille ominaista on tupakoinnista riippumaton kasvaimen geenimuutos. Viime vuosien aikana tähän on onnistuttu kehittämään täsmähoitoja, jotka ovat tuoneet potilaille lisää elinvuosia, professori ja ylilääkäri Antti Jekunen kertoo.
Jekusen mukaan modernia hoitoa jarruttaa korvausjärjestelmän kankeus.
– Toisinaan Kelan korvattavuutta joudutaan odottelemaan potilaan kannalta turhan kauan. On tilanteita, joissa lääkehoito on olemassa, mutta sitä ei päästä kustannussyistä aloittamaan. Geeniteknologia on Suomessa pitkälle kehittynyttä, joten olisi toivottavaa, että sitä päästään hyödyntämään aina, jos harvinaiseen keuhkosyövän alalajiin onnistutaan löytämään tehokas lääke, ylilääkäri painottaa.
