Hannele Rämö
toiminnanjohtaja, Asumisterveysliitto
Liian moni saa kotonaan yliannoksen sisäilman kemikaalicocktailia ja sairastuu. Siksi kannattaa varmistaa muutama asia ennen uuden asunnon hankkimista ja vanhan remontoimista, muistuttaa Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö.
– Edes uuden asunnon ostaminen ei takaa, että asunto on terve ja terveellinen. Haitallisia kemikaaleja voi olla kaikenikäisten rakennusten sisäilmassa. Yksi perimmäinen syy on siinä, että rakennusvirheiden tekemisestä ei rangaista, Rämö sanoo.
– Vaikka satojentuhansien suomalaisten kodissa on terveyshaittoja, esimerkiksi asuntokauppojen kuntotarkastukset eivät ole pakollisia. Asumisterveyttämme pitäisi tukea nykyistä paremmin lainsäädännöllä, Rämö toteaa.
Kun sisäilman kemikaalit ja yhdisteet sairastuttavat, kyse on monien eri asioiden yhteisvaikutuksesta, johon ihmiset reagoivat eri tavoin. Rämö puhuu kemikaalicocktailista, jota voi saada kodin sisäilmasta yliannoksen.
– Cocktailin yksi osa ovat rakennusmateriaalien erittämät kemikaalit ja yhdisteet. Jokaiseen asuntoon myös tuodaan kiintokalusteet, esimerkiksi keittiökaapistot, joiden valmistuksessa on käytetty kemikaaleja. Huonekaluissa taas voi olla kulutuksen kestoa parantavia yhdisteitä tai palamista ehkäiseviä kemikaaleja. Kun tähän lisätään kodin siivousaineet, melkoinen kemikaalicocktail on valmis, Rämö toteaa.
PAHit ja VOCit
Vanhojen rakennusten sisäilmaa pilaavat usein PAH-yhdisteet, tetrakloorianisoli ja hiilivedyt. PAH-yhdisteitä syntyy, kun puunsuojauksessa on käytetty kivihiilitervaa eli kreosoottia. Öljyhiilivetyjä taas syntyy, kun rakenteisiin on päässyt bensiiniä tai öljyä.
– PAH-yhdisteistä tulee asuntoon tunkkainen tai ratapölkystä muistuttava haju, jonka alkuperä selviää usein vain rakenteita avaamalla, Rämö kertoo.
Uusissa asunnoissa oireille altistavat niin sanotut haihtuvat kemialliset päästöt eli VOC-yhdisteet. Arviolta yli puolet sisäilman VOCeista on peräisin rakennusmateriaaleista. Esimerkiksi formaldehydiä voi erittyä vanhoista lastulevyistä ja paneelien liima-aineista tai maaleista, pinnoitteista ja kokolattiamatoista. Ne tunnistaa usein niin sanotusta ”uuden hajusta”, joka voi ärsyttää hengitysteitä ja silmiä.
Mistä apu?
Kemikaalialtistuksen vähentämiseksi voi itse tehdä paljonkin.
– Asuntoa hankkiessa kannattaa vaatia tietoa rakennusmateriaaleista, teettää kunnollinen kuntotarkastus ja valita pintamateriaalit huolellisesti. Maali- ja kivipintojen suosiminen saattaa auttaa asiaa. Esimerkiksi tapeteissa käytetään liimoja ja väriaineita. Myös asunnon ilmanvaihto on osa rakennuksen terveyttä, vaikka se ei poista rakennusvirheiden vaikutuksia, Rämö sanoo.
Hygienia- ja siivoustuotteiden kemikaalikuormaa taas voi vähentää valitsemalla tutkittuja, ympäristöystävällisiä tuotteita.
