Vakavia oireita pieninäkin annoksina aiheuttavat pähkinäallergiat ovat melko harvinaisia. Sen sijaan monet siitepölyallergiset saavat vaaratonta suun ja korvien kutinaa pähkinöistä. Vakavan ja lievän allergian erottaminen toisistaan lisää turvaa sekä vähentää stressiä ja ruoka-aineiden turhaa välttelyä.
Noin 5–8 prosentilla suomalaislapsista on jokin ruoka-allergia.
– Näistä yleisimpiä ovat kananmuna, maito ja vehnä. Suurimmalla osalla allergia kuitenkin paranee kouluikään mennessä. Kala-, äyriäis- ja pähkinäallergiat sen sijaan ovat pysyvämpiä. Pähkinät voivat aiheuttaa pieninäkin määrinä nautittuna vakavia oireita. Ne ovat kuitenkin Suomessa melko harvinaisia, lastentautien erikoislääkäri Anna Kaarina Kukkonen sanoo. Siitepölylle allerginen voi kuitenkin oireilla monista ruoka- aineista.
– Tässä niin kutsutussa ristiallergiassa sama IgE-vasta-aine tunnistaa ruoka-aineessa samankaltaisia rakenteita kuin alkuperäisessä allergian lähteessä. Tyypillisiä ristiallergiaa aiheuttavia ruoka-aineita ovat esimerkiksi monet kypsentämättömät juurekset ja hedelmät sekä pähkinät, Kukkonen kertoo.
Koivun siitepölyssä ja pähkinöissä on samankaltaisia proteiineja, jonka vuoksi ristiallergia on yleistä.
– Koivuallergisista jopa 80 % on perinteisissä allergiatesteissä herkistynyt hasselpähkinälle ja 60 % maapähkinälle, Kukkonen sanoo.
Varsinaista pähkinäallergiaa sen sijaan esiintyy vain noin 0,5–1 % suomalaislapsista.
– Nämä ovat vaikeita pähkinäallergioita, joissa pienikin määrä pähkinää voi aiheuttaa vakavan reaktion. Vakavan pähkinäallergian ensioireita ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, turvotus ja nokkosrokko.
Yhdelle pähkinälle allerginen ei välttämättä saa oireita muista pähkinöistä.
– Maapähkinä ja cashewpähkinä aiheuttavat eniten sairaalahoitoon johtavia reaktioita pikkulapsilla, ja niiden aiheuttamat allergiset reaktiot ovat viime vuosina yleistyneet, Kukkonen sanoo.
– Vaikeasti pähkinälle allergisen on vältettävä myös tuotteita, joissa on ”saattaa sisältää pähkinää” -merkintä sekä kantaa adrenaliini-injektoria mukanaan, allergologi lisää. Koivuristiallerginen lapsi voi sen sijaan turvallisesti syödä pähkinää.
– Ristiherkistymisen oireet ilmenevät kutinana ja rajoittuvat yleensä suuhun ja korviin. Oireet menevät itsestään ohi. Niitä voi lääkitä antihistamiinilla, mutta usein ne eivät kaipaa hoitoa, allergologi kertoo.
– Moni ristiallerginen voi myös syödä pähkinää kypsennetyssä muodossa ilman oireilua. Sen sijaan esimerkiksi kypsentämättömän hasselpähkinän aiheuttamat ristiallergian oireet voivat olla niin kiusallisia, että lapsi välttelee niitä luontaisesti, Kukkonen lisää.
Varsinainen pähkinäallergia ilmenee yleensä varhaislapsuudessa, ristiallergia kouluiässä.
– Vakava pähkinäallergia on yleensä pysyvä ja ilmenee heti ensimmäisen altistuksen yhteydessä. Sen vuoksi onkin tärkeää, että pähkinää kokeillaan lapselle ensin hyvin pienenä annoksena, Kukkonen korostaa.
– Ristiallergiaa esiintyy useimmiten vähän isommilla lapsilla siinä vaiheessa, kun siitepölyallergia on jo tiedossa. Oirekuva on erilainen kuin varsinaisessa allergiassa, joten se on helposti tunnistettavissa, lääkäri jatkaa.
Tieto luo turvaa
Lapsen vaikeiden allergiaoireiden aiheuttajan syy on tärkeä selvittää.
– Se on turvallisuustekijä vakavasti allergiselle, ja toisaalta helpottaa elämää ja vähentää stressiä niissä tapauksissa, joissa pähkinää ei tarvitsekaan vältellä, Kukkonen toteaa.
Tarkentuneen diagnostiikan avulla vakava pähkinäallergia voidaan sulkea pois.
– Verikokeesta tehtävällä komponenttidiagnostiikalla voidaan tutkia yksittäisiä pähkinän valkuaisaineita ja erottaa vaaraton koivuliitännäinen oireilu vakavan analyfaktisen reaktion riskin allergioista, Kukkonen kertoo.
Tulevaisuudessa vakavaa pähkinäallergiaa on ehkä mahdollista siedättää.
– Pähkinän siedätyshoito on aktiivisen tutkimuksen kohteena, mutta menee vielä jonkin aikaa, ennen kuin se saadaan Suomeen, Kukkonen avaa tulevaisuuden näkymiä.
