Alzheimerin tauti diagnosoidaan usein 65-80 ikävuoden välillä, ja sen kesto voi olla jopa 10 tai 20 vuotta. Tautiin on olemassa oireisiin vaikuttavaa lääkehoitoa. Tutkimusten mukaan varhaisvaiheessa olevan sairauden etenemistä voidaan hidastaa myös kliinisellä ravintovalmisteella.
– Dementoiva muistisairaus todetaan vuosittain noin 14 500 suomalaisella. Jopa 70 prosentilla heistä se on Alzheimerin tauti, osalla muuhun aivorappeumasairauteen liittyvä muistisairaus, neurologian erikoislääkäri, professori Anne Koivisto kertoo.
Alzheimerin taudin oireet liittyvät taudille tyypilliseen aivorappeumaan. Sairaus alkaa useimmiten muistihäiriöillä tai hahmottamisen tai puheen ongelmilla.
– Sairauden varhaisen kliinisen diagnoosin tukena ovat muistia ja muuta tiedonkäsittelyä kuvaavat testisarjat, kuten CERAD-tehtäväsarja ja aivojen kuvantamistutkimukset. Tarvittaessa tehdään laajempia neuropsykologisia testisarjoja tai tutkitaan selkäydinnestenäytettä, Koivisto jatkaa.
Lue myös: Myös muistisairaudet ovat aivosairauksia
Ikääntyminen rappeuttaa aivoja
Muistisairaudet ovat kansantauti siinä missä sydän- ja verisuonitauditkin. Anne Koiviston mukaan niiden yleistyminen johtuu diagnostiikan kehittymisestä, mutta erityisesti eliniän pidentymisestä.
– Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä suuremmaksi kasvaa hänen riskinsä sairastua aivoja rappeuttavaan sairauteen. Alzheimerin tauti voidaan diagnosoida nykyisin hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta lääkehoitoa ei ole ollut tarjolla. Tutkimuksemme mukaan varhain aloitettu ravitsemuksellinen hoito tukee aivokudoksen säilymistä, suojaa tapahtumamuistia ja ylläpitää arjen toimintakykyä, Koivisto kertoo.
Itä-Suomen yliopiston johtamassa LipiDiDiet-tutkimuksessa selvitettiin, voiko kliinisen ravintovalmisteen nauttiminen hidastaa varhaisvaiheessa olevan Alzheimerin taudin etenemistä. Tulosten perusteella näin tapahtui.
Kliinisen ravintovalmisteen käyttäjillä havaittiin vähemmän Alzheimerin tautiin liittyvää aivojen surkastumista.
– Taudin etenemistä arvioitiin muistisairaille tarkoitetuilla tehtäväsarjoilla. Sekä tiedonkäsittelyä että arjen toimintakykyä kuvastavalla CDR-SB-mittarilla tutkittavien tilanne heikkeni kliinisen ravintovalmisteen käyttäjillä 45 prosenttia vähemmän kuin vertailuryhmällä. Lisäksi kliinisen ravintovalmisteen käyttäjillä havaittiin vähemmän Alzheimerin tautiin liittyvää aivojen surkastumista, Koivisto kertoo.
Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa monikansallisessa tutkimuksessa on käytetty kliinistä ravintovalmistetta, joka sisältää muun muassa tiettyjä hermoston solukalvon rakennusaineita, vitamiineja, hivenaineita sekä DHA- ja EPA-rasvahappoja. Apteekeissa myytävää valmistetta suositellaan nautittavaksi pullollinen päivässä.
– Valmistetta ei kuitenkaan suositella nautittavaksi omin päin. Mikäli itsellä tai läheisellä on muistiongelmia, niiden syy kannattaa selvittää ensin ja aloittaa lääkärin suosittelema hoito vasta sitten, Koivisto muistuttaa.
