Astman hoito on kehittynyt viime vuosien aikana eikä enää ajatella, että oireilu, pahenemisvaiheet ja kortisonikuurit ovat normaali osa astmaatikon arkea.
Astman ei pitäisi rajoittaa elämää, työtä tai harrastuksia millään lailla.
– Jos pahenemisvaiheita tai kortisonikuureja on enemmän kuin kaksi vuodessa, potilas pitäisi lähettää erikoissairaanhoidon arvioon. Oireilun taustalla voi olla monia syitä ja pienellä osalla kyse saattaa olla vaikeasta astmasta, HUS Iho- ja allergiasairaalan osastonylilääkäri, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Hanna Hisinger-Mölkänen kertoo.
Hoitoon sitoutuminen on astman hyvän hoitotasapainon edellytys
Astman hoito on aina yksilöllisesti arvioitua ja siihen kuuluvat sekä lääkkeelliset että lääkkeettömät hoidot.
– Tavoitteena on hoito, jolla ihminen voi hyvin eikä pahenemisvaiheita ole. Jos esimerkiksi tarvitsee avaavaa lääkettä alle kaksi kertaa viikossa ja pahenemisvaiheita ei ole, niin lääkehoito on optimoitu.
Lääkkeettömän hoidon ensimmäinen askel on altisteiden, kuten tupakoinnin, välttäminen.
– Astmaatikot hyötyvät aktiivisesta arjesta ja painonhallinnasta. Terveellinen ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ja säännöllinen liikunta todella kannattavat. Monet potilaat madaltavat lenkille lähdön kynnystä avaavalla lääkkeellä ja lämmittelevät ennen liikuntaa normaalia enemmän, koska ovat huomanneet sen auttavan.
Hyvin hoidettu astmapotilas on ympäristönkin etu
Terveydenhuollossa ei ole totuttu ajattelemaan ensisijaisesti hiilijalanjälkeä.
– Valituista lääkkeistä riippumatta astman hyvä hoitotasapaino on aina myös ympäristölle hyväksi. Silloin potilaille ei tule sairaalajaksoja, joilla on korkea hiilijalanjälki.
Hengitettävissä lääkkeissä on kuitenkin eroja ja inhalaattoreissa käytettävän ponneaineen hiilijalanjälki on merkittävä, koska astmalääkkeet ovat laajalti käytössä. EU-tasolta onkin tulossa sääntelyä ponnekaasuille.
– Useimmille astmaatikoille hoito onnistuu hyvin kuivajauhelaitteilla, jotka eivät sisällä ponneainetta. Joka tapauksessa lääkevalinta tehdään aina potilaan voinnin perusteella, mutta on hyvä tietää, että hoito onnistuu useimmiten myös ympäristöystävällisesti, Hisinger-Mölkänen sanoo.
Häiritsevätkö astman oireet arkeasi?
