Eeva Harju
ylihoitaja, TAYS
Vertaistuki tarjoaa eturauhassyöpään sairastuneille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja saada tukea toisilta, samaa syöpää sairastavilta.
Syöpädiagnoosi on usein elämää mullistava hetki, joka herättää pelon, ahdistuksen ja epävarmuuden kaltaisia voimakkaita tunteita. Diagnoosi tuo myös mukanaan kysymyksiä, joihin ei aina löydy vastauksia. Eri syöpätyypeillä on omat hoitonsa ja ennusteensa, mikä tekee jokaisen sairastuneen kokemuksesta TAYSin ylihoitajan Eeva Harjun mukaan ainutlaatuisen.
– Tutkimukset osoittavat, että diagnoosiin reagoimisessa on suuria yksilöllisiä eroja. Siinä, missä toinen suhtautuu sairastumiseen hyväksyvästi, voi jollakulla toisella esiintyä jopa itsetuhoisia ajatuksia.
Harju sanoo, että parhaimmillaan sairastuminen voi avata uusia mahdollisuuksia elämään. Hyvä esimerkki tästä on vertaistukitoiminta, joka tarjoaa potilaille mahdollisuuden jakaa kokemuksia muiden sairastuneiden kanssa.
– Vertaistuki antaa voimaa ja auttaa selviytymään sairauden tuomista haasteista. Monen elämään se tuo myös uusia merkityksellisiä ihmissuhteita, Harju kuvailee.
Ylihoitaja muistuttaa vertaistukiryhmien lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten sekä syöpäyhdistysten palveluiden tarjoavan sairastuneelle arvokasta tukea.
– Myös läheisten mukanaolo lievittää ahdistusta ja auttaa käsittelemään diagnoosin mukanaan tuomia tunteita.
Elämä on elämisen arvoista syövänkin kanssa
Eturauhassyöpä on usein iäkkäiden, 70–80-vuotiaiden miesten sairaus. Tässä vaiheessa potilaiden elämäntilanteet voivat vaihdella merkittävästi. Harju painottaa, että lähipiirin tilanne ja aiemmat kokemukset vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiin monin tavoin.
– Elämäntilanteen monimuotoisuus heijastuu myös siihen, miten diagnoosi vaikuttaa sairastuneen ihmissuhteisiin. Niille, joilla ei ole puolisoa, diagnoosi voi nostaa esiin kysymyksiä myös uusien ihmissuhteiden solmimiseen liittyen.
Elämänlaadun ja toivon säilyttäminen syövän keskellä on mahdollista keskittymällä iloa ja tyydytystä tuottaviin asioihin. Harjun mukaan arkisten rutiinien ylläpitäminen tuo arkeen vakautta.
– Potilaat hyötyvät siitä, että he asettavat itselleen tavoitteita ja keskittyvät jatkossakin elämäänsä rikastuttaviin asioihin, kuten harrastuksiin sekä perheen ja ystävien kanssa vietettyyn aikaan.
