Niina Koivuviita
puheenjohtaja, Lääkäriliitto
Suomen terveydenhuollon haasteita luovat hyvinvointialueiden taloudelliset vaikeudet ja sote-uudistuksen tavoitteiden sivuuttaminen.
Suomen terveydenhuollon keskeisimmät haasteet liittyvät Lääkäriliiton näkökulmasta hyvinvointialueiden taloudellisiin vaikeuksiin ja siihen, miten sote-uudistuksen alkuperäistä tavoitetta perusterveydenhuollon vahvistamisesta on laiminlyöty. Alijäämät ja resurssien vähäisyys luovat Lääkäriliiton puheenjohtajan Niina Koivuviidan mukaan painetta löytää ratkaisuja.
– Säästöjä voitaisiin kuitenkin saavuttaa nimenomaan perusterveydenhuollon vahvistamisella, mikä vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta.
Lääkäriliitto esittää omalääkärijärjestelmää ja hoidon jatkuvuuden korostamista ratkaisuna tilanteeseen.
– Tutkimusnäytön perusteella hoidon jatkuvuuden kasvaessa päivystyskäynnit ja sairaalahoidon tarve vähenee mutta myös kuolleisuus laskee, Koivuviita sanoo.
Hän kertoo Lääkäriliiton peräänkuuluttavan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua terveydenhuollon tulevaisuudesta.
– Suomalaisten vertaavat edelleen palveluitaan muihin, taloudeltaan vakaampiin Pohjoismaihin. Tämä ristiriita kaipaa selkeämpää keskustelua ja pitkäjänteistä tulevaisuuden suunnitelmaa, joka ulottuu yli vaalikausien.
Digitalisaatio muuttaa lääkärin työtä
Digitalisaatio vaikuttaa jatkossa entistä enemmän lääkärin työnkuvaan, vaikka potilaan ja lääkärin välinen luottamuksellinen suhde säilyykin kaiken keskiössä. Tulevaisuudessa joudutaan kuitenkin yhä useammin miettimään, miten ja missä hoitotilanteet järjestetään.
– Etähoito ja muut digitaaliset työkalut tulevat olemaan tärkeässä roolissa, mutta esimerkiksi diagnostiikkaa tulisi mahdollisuuksien puitteissa tehdä perinteisillä vastaanotoilla, Koivuviita sanoo.
Ideaalitapauksessa tekoäly voi tulevaisuudessa auttaa käsittelemään valtavaa tietomäärää, tekemään yhteenvetoja ja kartoittamaan hoitomahdollisuuksia sekä uutta tutkimustietoa. Teknologian käyttöönotto voi Koivuviidan mukaan tuoda mukanaan myös haasteita.
– Esimerkiksi sähköisten potilaskertomusten käyttöönoton myötä lääkärien työtaakka kirjaamisen osalta on kasvanut, ja on olemassa riski, että myös tekoälyn käyttö alkuvaiheessa lisää työmäärää ja kognitiivista kuormitusta.
