Meillä on runsas bakteerilajien kirjo suussa, suolistossa ja iholla. Tutkimustuloksia pahojen bakteerien osuudesta eri sairauksiin julkaistaan jatkuvasti. Rikas mikrobisto on välttämätön terveytemme kannalta. Miten sitten ylläpitää hyvää tai korjata huonoa mikrobistoa?
Millaisia bakteereita suussa ja suolistossa pitää olla?
Suun välttämättömät bakteerit ovat erilaisia kuin suolistossa olevat. Sylki ja happi valikoivat suussa viihtyvät bakteerilajit – valtalajina terveessä suussa on maitohappobakteereista Streptococcus salivarius. Suoliston olosuhteissa hyödyllisistä lajeista taas viihtyvät tutut laktobasillit ja bifidobakteerit, joiden osuutta voidaan tukea tuotteilla ja ruokavaliolla. Sekä suussa että suolistossa on rikas, omanlaisensa bakteerilajien kirjo.
Vaikuttavatko suun bakteerit muualla kehossa?
Noin 70 % elimistön tulehduksista on suussa, ja esimerkiksi ientulehdusbakteereilla (yksi yleisimmistä Porphyromonas gingivalis -laji) on osoitettu olevan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin, diabeteksen puhkeamiseen ja jopa ylipainoon. Ientulehdusbakteerit voivat olla myös osana suoliston ongelmissa (IBS) ja jopa Alzheimerin taudin synnyssä.
Suu-nenä-nielu-korvat ovat samaa mikrobiologista aluetta, jossa toimivat samat bakteerit. S. salivarius -maitohappobakteereilla on julkaistu hyviä kliinisiä tuloksia ien- ja nielutulehdusten ehkäisyssä.
Ehkäisevätkö hyvät bakteerit plakinmuodostusta, ientulehduksia ja hiivaa?
Maitohappobakteerien on tutkimusten mukaan todettu vähentävän kariesriskiä sekä ientulehduksia aiheuttavia bakteereja ja hiivoja merkitsevästi.
Hiivojen kasvu on yleistä esimerkiksi astmalääkkeiden käytön ja syöpähoitojen yhteydessä sekä kuivan suun aiheuttamana erityisesti vanhuksilla.
Vaikuttavatko syöpähoidot tai lääkehoidot mikrobistoon?
Antibioottikuurit, lääkehoidot (myös kipulääkkeet), suuvesien käyttö ja ravinto vaikuttavat sekä suun että suoliston mikrobistoon. Lääkehoitojen jälkeen mikrobisto voi olla epänormaali kuukausia kuurin lopettamisen jälkeen. Mikrobiston epätasapaino voi aiheuttaa ongelmia – esimerkiksi hiivan kasvua limakalvoilla. Samalla mikrobiston normaali toiminta, hyödyllisten yhdisteiden muodostuminen ja immuunisysteemin toiminta häiriintyvät.
Suun ja suoliston mikrobistoa pystyy kuitenkin tukemaan oikeaan suuntaan, jolloin häiriöt jäävät mahdollisimman lyhyiksi ja suojaava mikrobisto saadaan palautettua. Suuhun siis tarvitaan omat erityiset S. salivarius -maitohappobakteerit ja suolistoon tyypilliset bifidobakteerit ja laktobasillit.
Suuhun ja suolistoon kuuluvat hyvät bakteerit auttavat taistelussa ei-toivottuja bakteereita vastaan ja tuottavat samalla runsaasti erilaisia hyödyllisiä yhdisteitä elimistölle.
Kysymyksiin vastasi MMM, mikrobiologi Veli-Matti Mäkinen.
