Skip to main content
Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Hyväksyykö yhteiskunta teknologian resurssina vai riittääkö porokello?
Sponsoroitu

STM:n linjaus on, että hoitotyötä avustavaa teknologiaa pitää hyödyntää, mutta THL ja tietosuojavaltuutettu puhuvat sen käyttöä vastaan. Kentällä on jo viitteitä siitä, että hyvinvointialueet aikovat purkaa 20 vuotta käytössä olleita turvajärjestelmiä.

Jos hoivatyötä avustavaa teknologiaa haluta, yritysten ei kannata siihen panostaa.

– Voimme kiillottaa messinkisiä porokelloja ja heittää kaikki 18 kansainvälistä patenttia roskiin. Miksi kehittää mitään, jos porokello riittää? toimitusjohtaja Pasi Nurmela kysyy.

Oikein käytettynä teknologia mahdollistaa paremman tiedolla johtamisen eli työ ja sen tekijät siirtyvät asiakkaiden tarvitsemiin paikkoihin oikea-aikaisesti.

– Kun teknologiaa ei hyödynnetä, hoivaprosesseja ei voi kehittää eli teknologisesti hoiva-ala elää historiaa.

Työvoimapulan keskellä luulisi, että kaikki hoitajien työtä tehostava ja keventävä teknologia otettaisiin salamana käyttöön.

– Vähemmällä pitää saada enemmän aikaan, koska eduskunnan toiveista huolimatta en usko, että tänne on vyöryksi asti tulossa koulutettuja hoitajia ulkomailta. Teknologiaa meillä on jo ja se on hyvä apulainen: se luo turvaa sekä asiakkaille että hoitajille ja mahdollistaa asiakaskohtaisen hoivatyön täsmällisesti. Samalla hoitajille työn mielekkyys lisääntyy.

Teknologia pidentää kotona asumista keskimäärin 6 kuukaudella

STM:n kärkihankkeessa selvisi, että teknologian avulla kotona asuminen pitenee kuusi kuukautta. Järjestelmä on maksanut itsensä takaisin, kun asiakas asuu kotonaan yhden kuukauden vuoden aikana.

– Teknologia heittää pallon päättäjille, joilla pitää olla rohkeutta sallia työprosessien kehittäminen ja datan käyttö. Muuten teknologian lupaamat hyödyt ja säästöt jää saamatta.

Esimerkiksi yli 70-vuotiaiden hoivapolkua voisi suunnitella jo ennen diagnoosia ja siinä kannattaisi huomioida se, että kotona on myös muita riskitekijöitä kuin asiakkaan oma henkinen ja fyysinen kunto.

– Suomessa ei ole ennakoivaa kotihoitoa vaan aina pitää olla diagnoosi, jotta saa apua. Mutta eikö ikäihmisiä voisi auttaa jo ennakkoon, tukea heitä teknologialla, jotta kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään? Tehtäisiin kodeista heille turvallisempia.

Seniortekin turvateknologialla on saatu kiinni lukuisia kaatumisia ympäri Suomen, niin yksityiskodeista kuin palvelutaloistakin.

– On aivan eri asia olla kaatuneena 30 minuuttia kuin kuusi tuntia, ja hoitoprosessikin on todennäköisesti lyhyempi, jos apu tulee nopeasti.

Jos tieto kaatumisesta tulee hoitajille heti eikä vasta seuraavalla käynnillä, työn resursointi helpottuu.

– Hoitajalla ei mene kaikki aikataulut uusiksi sen takia, että yksi asiakas tarvitseekin enemmän apua kuin johto on laskenut. Mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ilman kroonista kiirettä edistää työhyvinvointia.

Reaaliaikainen data asiakkaiden tarpeista on hyödyllistä työnjohdollekin.

– Kun palvelupyynnöt tulevatkin kentältä eivätkä tilastoista, esihenkilöt vapautuvat tekemään omaa työtään. Oikein käytettynä teknologia on voitto kaikille sidosryhmille potilaiden omaisista sairaaloiden johtajiin ja tuo säästöjä koko hoivapolun pituudelta, Nurmela summaa.

Haluatko suojata asiakkaittesi tai läheistesi hyvin-vointia turvateknologialla?

Teemme asennukset aina asiakasta ja hänen kotiaan kunnioittaen. Soita Pasille 044 5400 451tai tutustu palveluumme:

Next article