Suomen kivunhoidon kulttuuri on perinteisesti ollut lääkekeskeinen. Lääke on kuitenkin vain yksi työkalu hoitopakissa, muiden hoitomuotojen käytön yleistämiseen tarvitaan lisää resursseja.
Fysiatri Jukka-Pekka Kouri painottaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä kivunhoidossa.
– Nykyisellään terveydenhuolto on resursoitu liian lääkekeskeisesti. Kipuklinikat ovat pieniä, fysioterapeutteja ja psykologeja on liian vähän. Kivunhoitoon kaivataan lisää moniammatillista työvoimaa, jotta potilaat saisivat optimaalisen hoidon pitkittyneeseen kipuun.
Fysiatri korostaa, että lääkkeilläkin on tärkeä paikkansa, mutta yksinään ne eivät riitä.
– Lääkehoito on yksi työkalu pakissa, ja pelkästään yhdellä työkalulla on aika vaikea tehdä töitä, Kouri muistuttaa.
Särkylääkkeitä käytetään usein myös tarpeettomasti.
– Esimerkiksi parasetamolia syödään valtavat määrät nivelrikkoon, vaikka viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, ettei parasetamolilla ole nivelrikon hoidossa juurikaan plasebovaikutusta suurempaa hyötyä. Liika särkylääkkeiden käyttö aiheuttaa myös itsessään särkyä, Kouri sanoo.
Uusi tutkimustieto haastaa monet vanhat tottumukset.
– Lääkehoito kivunhoidossa on kriisiytynyt. Vanhoja uskomuksia on ravisteltava ja hyväksyttävä uusia tapoja niiden rinnalle, Kouri toteaa.
Lääkkeettömät toimintakyvyn ylläpitäjät
Mahdollisuudet lääkkeettömiin hoitoihin ovat monipuolistuneet.
– Fysioterapian ja liikunnan rinnalla kipupotilaat hyötyvät muun muassa hermostimulaatiohoidoista ja alipaineiseen kudosärsytykseen perustuvasta uuden ajan lpg-hoidosta, joka kiihdyttää verenkiertoa ja laskee turvotusta vähentäen kipua. Lpg-hoito on auttanut erityisesti lihassärkyihin ja reumaan, Kouri kertoo.
Säännöllinen hoitosuhde auttaa jaksamaan.
– Pitkäaikainen kipu koettelee myös henkisesti. Psykologin apu, mindfullness-tekniikat ja välittävä hoitohenkilökunta ovat äärimmäisen tärkeitä, Kouri päättää.
