Sote-uudistus mahdollistaa palvelujen tuottamiseen leveämmät hartiat, tiedolla johtamisen kehittymisen ja vertailukelpoisten tietojen saamisen niin hyvinvointialueilta kuin niiden väliltäkin.
– Eri hyvinvointialueilla on erilainen lähtökohta tiedolla johtamisen suhteen. Laajan kuntayhtymän pohjalta syntyvät alueet ovat pidemmällä, osalla alueista yhteisen tietopohjan luomiseen menee vielä aikaa. Vertailukelpoisen tiedon aikaansaamiseksi hyvinvointialueen välillä tarvitaan kansallista koordinaatiota. Sellaisilla hyvinvointialueilla, jotka muodostuvat nyt useista organisaatioista, asiakas- ja potilastietojärjestelmiä yhtenäistetään tai muutoin kerätään yhteistä tietopohjaa tulevaisuuden tiedolla johtamisen tarpeisiin, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen kertoo.
– Tarvitaan yhtenäinen tietopohja, jonka avulla toimintaa johdetaan. On luotava olemassa olevasta tiedosta kattava tilannekuva, jotta pystytään tekemään alueen strategia ja siihen liittyvät tavoitteet. Tässäkin asiassa hyvinvointialueet ovat eri tilanteissa, Lappalainen jatkaa.
Eri organisaatiotasoilla on erilaiset tietotarpeet
Tarvitaan tietoa väestöstä, miten se voi ja mitä tarvitsee. Miten palvelut sujuvat, mikä on niiden volyymi ja mitkä ovat palveluiden tuotantokustannukset. On keskeistä saada tietoa asiakkaiden virtauksesta palvelujärjestelmässä ja mitata kokonaisisia asiakaspolkuja.
– Keräämällä tietoa väestön tarpeista, tuotannosta, kustannuksista ja vaikuttavuudesta, voidaan miettiä, miten muutosta voidaan johtaa. Tietoa tulee tuottaa erilaisiin tarpeisiin. Strateginen johto tarvitsee tietoa järjestämistehtävänsä tueksi, operatiivinen johto palvelutuotannon johtamiseen ja lähijohto yksiköiden toimintaan. Myös yksittäiset työntekijät tarvitsevat tietoa asiakkaistaan ja työnsä vaikutuksista, sanoo Lappalainen.
Uhkana on, että riittämätön rahoituspohja johtaa epätarkoituksenmukaisiin säästötoimenpiteisiin ja vaarantaa sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen.
