Pitkittyneeseen kipuun ei välttämättä löydy kokonaan poistavaa hoitoa, mutta yksilöllisillä hallintakeinoilla huomio siirtyy toisaalle ja kipua voi oppia sietämään. Terveydenhuoltoon kaivataan nykyistä monipuolisempia hoitomalleja.
Lääketieteen dosentti, työterveyslääkäri, kipututkija ja Ota kipu haltuun -kirjan kirjoittaja Helena Miranda korostaa kipukokemuksen yksilöllisyyttä ja hoitomuotoja yli lääketieteen rajojen.
– Kivun kokemus syntyy aivoissa, ja sitä voi myös helpottaa vaikuttamalla aivoihin. Kokemus on yksilöllinen, eikä siihen ole olemassa yhtä parantavaa reseptiä.
Miranda esittelee Ota kipu haltuun -kirjassaan 18 eri kivunhoidon muotoa.
– Näistä 17 on lääkkeettömiä. Nykyisin tiedetään, että pitkittyneisiin kipuoireisiin voi saada apua muun muassa akupunktiosta, neurostimulaatiosta, kognitiivisesta terapiasta, tietoisen läsnäolon harjoitteista, musiikin kuuntelusta sekä liikunnasta, erityisesti keho-mieli-harjoitteista kuten joogasta ja pilateksesta.
Myös ravitsemuksella, painonhallinnalla, taiteella ja esimerkiksi eläinten rapsuttamisella voi olla kipua lievittävä vaikutus, lääkäri listaa.
Jokaisella terveysasemalla pitäisi olla vähintäänkin kipuhoitaja, mielellään kokonainen kiputiimi.
– Silti Suomessa kivunhoito painottuu vielä turhan paljon lääkkeisiin ja leikkaushoitoon, joiden mahdollisuudet ovat rajalliset. Monesti lääkkeitä tarvitaan, mutta vähintään yhtä tarpeellista on muu hoito niiden rinnalla. Yksilöllisillä hoitomuodoilla voidaan tehostaa lääkkeiden vaikutusta, pienentää niiden annostusta ja vähentää sivuvaikutuksia. Olisi tärkeää, että jokaisella kipupotilaalla olisi kokonainen työkalupakki kivun hoitoon. Ei taloakaan rakenneta pelkästään vasaralla, Miranda huomauttaa.
Aina kipuun ei löydy kokonaan parantavaa hoitoa.
– Silti kivun kanssa voi elää hyvää elämää. Omat selviytymiskeinot löytämällä, huomion toisaalle suuntaamalla ja kivun hyväksymällä sietokyky kasvaa. Se mihin keskittyy, lisääntyy. Ajatuksen voima on valtava, Miranda tietää.
Lisää resursseja
Miranda peräänkuuluttaa kivunhoidon mallien päivittämisen tärkeyttä.
– Krooninen kipu maksaa yhteiskunnan tasolla enemmän kuin syöpä, sydän- ja verisuonitaudit yhteensä. Kivunhoidon resurssit tulisi päivittää modernin tutkimustiedon edellyttämälle tasolle. Eikä yksin kustannusten vuoksi, vaan ennen kaikkea ihmisten kärsimyksen vähentämiseksi.
Lääkäri pitää nykyistä kivunhoidon resursointia epäeettisenä.
– Yli miljoona suomalaista kärsii kroonisesta kivusta, mutta kivunhoidon ammattilaisia on vain kourallinen. Jokaisella terveysasemalla pitäisi olla vähintäänkin kipuhoitaja, mielellään kokonainen kiputiimi. Kipu vaikuttaa ihmiseen fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Sitä pitäisi myös hoitaa tällaisena kokonaisuutena. Muun muassa Japanissa kipupotilaita osataan jo ohjata esimerkiksi taidemuseoihin ja musiikin pariin, Miranda vertaa ja toivoo mallin rantautuvan myös Suomeen.
