Lihavuusleikkaus mullistaa vaikeasti ylipainoisen elämän korjaamalla aineenvaihdunnan ja muuttamalla suhtautumista ruokaan. Tulokset kestävät eliniän.
Gastrokirurgian dosentti, ylilääkäri Timo Heikkisen mukaan lihavuusleikkauksen potentiaalia kansantautien hoidossa hyödynnetään nykyisellään heikosti.
– Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään huomattavasti naapurimaita vähemmän, vaikka olemme tilastollisesti Pohjoismaiden lihavimpia. Teemme edelleen vain alle 1000 leikkausta vuosittain, Ruotsissa määrä on noin kymmenkertainen, Heikkinen vertailee.
Lihavuusleikkauksia tehdään Suomessa vähän siitäkin huolimatta, että toimenpide on tutkimusten mukaan tehokkain hoitomuoto vaikeaan ylipainoon. Heikkinen näkee yhtenä syynä Käypä hoito -suositusten kankeuden.
– Hoitosuositukset sisältävät nykyisellään kohtia, joihin leikkauksiin lähettävät tahot saattavat turhaan jumiutua. Näköpiirissä kuitenkin on, että suositukset muuttuvat reilummiksi, Heikkinen sanoo toiveikkaana.
Keskeisimpänä ongelmana Heikkinen näkee hoitokriteerien liiallisen keskittymisen painoindeksiin.
– Se ei aina kerro koko totuutta. Toisinaan aineenvaihdunta voi olla huono, vaikka painoindeksi eli bmi olisi hyvä ja päinvastoin. Hoidon tarvetta arvioitaessa ihmistä tulee katsoa kokonaisuutena: miten paino on kertynyt, kuinka kauan ylipainoa on ollut, miten on laihdutettu aikaisemmin ja miksi painonhallinta ei ole onnistunut, Heikkinen kuvailee.
Kehitettävää on myös asenneilmapiirissä.
– Lihavuusleikkauksiin suhtaudutaan yhä edelleen varoen, vaikka kyseessä on standarditoimenpide, joka tuo lisää vuosia elämään ja lisää elämää vuosiin. Lihavuusleikkaus on keinona äärimmäinen, mutta ei vaarallinen. Riskit eivät ole tavallista sappileikkausta suuremmat, Heikkinen painottaa.
Lisäksi muutosta kaivataan ylipainoon suhtautumisessa.
– Ylipaino mielletään usein henkilön laiskuutena ja luonteen heikkoutena. Kyse on kuitenkin muustakin kuin syömisen ja kuluttamisen välisestä suhteesta. Painonhallinnallisesti ihmiset eivät ole samalla viivalla keskenänsä. Geenit, suolistohormonit ja bakteerifloora vaikuttavat kaikki kykyyn hallita painoa. Suolisto lähettää aivoille suoria viestejä, ja jos henkilön paksusuolen bakteerikanta vaatii menestyäkseen paljon runsasenergistä ruokaa, myös viestit aivoihin ovat tämän mukaisia, Heikkinen kertoo.
Laihduttamisen ammattilaisesta pysyvään muutokseen
Heikkisen mukaan lihavuusleikkaukseen hakeudutaan tyypillisesti silloin, kun kaikki keinot on jo käytetty.
– Dieetit auttavat alkuun, mutta pysyvä painonpudotus edellyttää elintapamuutosta, joka ei kaikilta onnistu. Vaikeasti ylipainoisista vain noin viisi sadasta onnistuu laihduttamaan pysyvästä perinteisin keinoin, lääkäri kertoo.
Lihavuusleikkauksella ihmisen ruokailutottumuksiin ja aineenvaihduntaan vaikutetaan pysyvästi.
– Mahalaukun ohitus- tai kavennusleikkauksena tehtävä toimenpide muuttaa hormonitoimintaa ja mielitekoja. Roskaruoan sijaan mieli alkaakin tehdä puhdasta ja laadukasta ruokaa, pieninä annoksina, Heikkinen kuvailee.
