Juhani Airaksinen
professori, kardiologian erikoislääkäri, toimialuejohtaja TYKS Sydänkeskus
Sydän- ja aivoterveyden hoidot ovat kehittyneet, mutta potilasmäärän kasvun pysäyttämiseen tarvitaan ennaltaehkäiseviä arjen valintoja yksilötasolla.
Sydän- ja verisuonitautien hoidossa on otettu merkittäviä edistysaskelia viime vuosien aikana. Valtimokovettumatautia osataan ennaltaehkäistä paremmin, sepelvaltimopotilaat hakeutuvat aikaisemmin hoitoon ja lääkkeet ovat kehittyneet huomattavasti. Katetriablaatiohoidot ovat tuoneet lisää mahdollisuuksia eteisvärinäkohtausten hallintaan ja lääkehoidon edistysaskeleet ovat helpottaneet ja parantaneet eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktien ehkäisyä.
Silti puolet väestöstä kuolee yhä edelleen sydän- ja verisuonitauteihin. Potilasmäärä on kasvava. Yksi selittävä tekijä on väestön ikääntyminen ja hoitojen samanaikainen parantuminen. Suuret ikäluokat tulevat ikään, jossa sydäntä ja verenkiertoelimistöä vuosia rasittaneet riskitekijät alkavat aiheuttaa sairauksia. Samalla kehittyneet hoidot mahdollistavat sairastuneille useimmiten pitkän ja hyvän elämän. Ikääntyvä väestö ei kuitenkaan yksin riitä selittämään kasvavaa potilasmäärää, vaan taustalla on myös muun muassa liikunnan radikaali vähentyminen ja ylipainon lisääntyminen.
Pieniä arjen sydäntekoja
Perinteisesti sydän- ja verisuonisairauksien suurimpia riskitekijöitä ovat olleet kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli ja tupakointi. Elintason nousu ja pitkäjänteinen työ ovat vähentäneet tupakoinnin haittoja, esimerkiksi lakimuutoksen seurauksena passiivinen tupakointikaan ei enää rasita suomalaisten sydämiä menneiden vuosien tapaan. Myös verenpaineen ja kolesterolin hoidossa on otettu edistysaskelia, vaikkakin kehitettävää on yhä.
Nyt kansantautien vähentämiseksi on tärkeintä saada ihmisille liikettä niveliin, veret kiertämään ja lihakset kuntoon.
Kuitenkin samanaikaisesti kun osaa riskitekijöistä on onnistuttu vähentämään, uudet huolenaiheet nostavat päätään. Näinä päivinä sydän- ja verisuonisairauksien kasvava riskitekijä on vähäinen liikunta ja siihen kytkeytyvät sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja diabeteksen yleistyminen. Nyt kansantautien vähentämiseksi on tärkeintä saada ihmisille liikettä niveliin, veret kiertämään ja lihakset kuntoon.
Yksittäisen ihmisen kohdalla tämä ei vaadi isoja ponnisteluja. Sydän- ja aivoterveyttä edistävän liikunnan ei tarvitse olla verenmaku suussa huhkimista syke maksimilukemissa. Sydän tykkää, kun valitset portaat hissin sijaan ja jätät auton vähän kauemmaksi parkkiin. Menet työpäivän jälkeen pienelle kävelylle sen sijaan, että lössähdät sohvalle. Tärkeintä on löytää ne itsellensä luontaisimmat pienet arjen teot, joilla liikunta vähitellen lisääntyy. Liikkua voi monella tapaa, yhtä oikeaa ei ole, vaan paras liikuntamuoto on se, joka on myös nautinnollista eikä aiheuta lisäpainetta, stressiä ja siten uutta rasitetta sydämelle ja aivoille.
Liikkumattomuuden rinnalla kansalaisten lisääntyvää ylipainoa selittää yltäkylläisyyden kulttuuri, jossa elämme. Ruokaa on tarjolla enemmän kuin koskaan, nyky-yhteiskunnassa on helppo syödä enemmän kuin kuluttaa. Nälän sijaan ruokailun ajurina on yhä useammin herkuttelu. Hyvää ruokaa on tarjolla liikaa, ja samalla pitäisi kuitenkin osata tehdä valintoja ja tarkkailla painoa. Se ei kuitenkaan tarkoita tiukkapipoista herkuttelusta luopumista. Sydän- ja aivoterveydestä huolehtiminen on pieniä tiedostavia arjen valintoja, ilman painetta, nautiskelua unohtamatta!
