Skip to main content
Etusivu » Lapsen terveys » Uudet lääkehoidot muuttaneet Stillin taudin hoitopolkua
Lasten reumasairaudet

Uudet lääkehoidot muuttaneet Stillin taudin hoitopolkua

Stillin tauti todetaan noin 5 prosentilla kaikista lastenreumaa sairastavista. Kuva: Getty Images

Liisa Kröger

lastentautien erikoislääkäri, lastenreumatologi

Viime aikoina kehitetyt, tehokkaat lääkkeet on todettu mullistaviksi paitsi hoidon myös taudin ennusteen kannalta.

Yleisoirein alkava lastenreuma eli Stillin tauti on yksi lastenreuman muoto. Tauti on lastentautien erikoislääkäri ja lastenreumatologi Liisa Krögerin mukaan Suomessa varsin harvinainen. 

– Maassamme tätä lastenreuman tyyppiä todetaan noin 5 prosentilla kaikista lastenreumaa sairastavista. Jos Suomessa lastenreumaan sairastuu vuosittain suunnilleen 150–200 lasta ja nuorta, tähän reuman alatyyppiin sairastuvia heistä on ainoastaan 5–7.

Kröger avaa viimeaikaisia muutoksia sairauden hoitamiseen liittyen. 

Lääkkeet ovat osoittautuneet mullistaviksi sekä hoidon että ennusteen kannalta.

– Hoitopolku on selkeästi muuttunut tehokkaampien lääkehoitojen ansoista. Erityisesti jotkin biologiset lääkkeet ovat osoittautuneet tehokkaiksi.

Lääkkeet ovat osoittautuneet mullistaviksi sekä hoidon että ennusteen kannalta. 

– Aikaisemmin hoitomuotona oli lähinnä vain tulehduskipulääkkeet ja glukokortikoidit, joita usein jouduttiin käyttämään varsin suuria annoksia. Niiden pitkäaikaiseen käyttöön taas liittyy merkittäviä sivuvaikutuksia, Kröger sanoo.

Taudinkulkua on usein vaikea ennustaa

Yleisoireisen lastenreuman taudinkulkua on Krögerin mukaan usein vaikea ennustaa. Osalla potilaista sairaus on monosyklinen, jolloin sekä yleisoireet että niveltulehdukset ikään kuin sammuvat yhden episodin jälkeen. 

– Joillain sen sijaan yleisoireet jatkuvat pitkään, ja osalla potilaista taas niveltulehduksia on vaikea saada hallintaan. Onneksi tiedossa kuitenkin on riskitekijöitä, joita voidaan käyttää apuna taudin luonnetta ennustettaessa ja lääkehoitoa valittaessa.

Kröger muistuttaa, että Suomen kaltaisessa, harvaan asutussa ja asukasluvultaan pienessä maassa harvinaiset sairaudet tosiaan ovat harvinaisia. Oikean diagnoosin saaminen voi kestää kauan.

– Kun sairaus on harvinainen, vertaistukea ei välttämättä kovinkaan helposti löydy. Aina me hoitavat henkilötkään emme osaa kertoa, mitä kautta vertaistukea voisi lähteä hakemaan.

Erikoislääkäri iloitsee myös edistysaskeleista. 

– Suomessa olemme kuitenkin hyvässä asemassa siinä, että meillä on esimerkiksi tämän sairauden hoidossa mahdollisuus käyttää tehokkaita, hoidon ja ennusteen mullistaneita lääkkeitä.

Next article