Alkoholismi on krooninen ja perinnöllinen aivosairaus, johon voi sairastua kuka tahansa luonteen lujuudesta ja olosuhteista riippumatta.
Päihteet ajoivat Eero Kyhän asianajotoimiston osakkuudesta juoppokämppään. Jaakko Hytönen alkoholisoitui jo 10 vuoden iässä ja päätyi asumaan lehtiroskiksiin. Tänään kumpikin on raitis. Kaksi addiktia jakoi tarinansa.
Eero Kyhä on tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä. Juristi-isän ja ekomomiäidin perheessä asiat olivat hyvin, eikä alkoholin kanssa lotrattu. Eero kulki isänsä jalanjälkiä ja luki itsensä juristiksi. Hyvin arvosanoin valmistunut mies toimi 10 vuoden ajan juristina, osan ajasta asianajotoimiston osakkaana. Kyhällä oli vaimo ja kaksi lasta, kunnes joi sekä työn että perheen.
Alkoholi otti kopin nuoresta miehestä heti ensitreffeillä.
– Vedin ensimmäiset kännit 15-vuotiaana, ja rakkaussuhde alkoholiin muodostui siltä istumalta. Sen jälkeen alkoholi kuului tiiviisti elämääni. Opiskeluvuodet yliopistolla olivat märkiä, ja tahti vain kiivastui työelämään astuttuani.
Alkoholismi aiheuttaa hoitamattomana muun muassa unihäiriöitä, diagnosoitua masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Kyhänkin kohdalla näitä alkoholismin oireita hoidettiin lääkkeillä. Miehestä tuli sekakäyttäjä.
– Menin työterveyslääkärille, sillä luulin kärsiväni unihäiriöistä. Todellisuudessa kärsin alkoholismista. Sain unilääkkeet, ja alkoholismi muuttui sekakäytöksi. Kuuden vuoden ajan söin iltaisin unilääkkeitä ja join päivisin alkoholia. Seuraavaksi luulin kärsiväni ahdistuksesta, vaikka kärsin sekakäytöstä. Sain unilääkkeiden rinnalle rauhoittavat lääkkeet.
Tämä johti jatkuvaan pillerikänniin. Kulissit alkoivat murentua.
– Vaimo heitti pihalle ja sain kenkää asianajotoimistosta, jossa olin osakkaana.
Juristin elämä vaihtui juoppokämppin ja narkkiluoliin.
– Kaikki meni. Vaimoni lisäksi myös muu suku ja lähiyhteisö käänsivät minulle selkänsä. Koin kaunaa, katkeruutta ja vihaa. Tämä oli kuitenkin parasta, mitä päihderiippuvaiselle voi tehdä. Huumekämpissä tuli lapsia ikävä.
Kyhä hakeutui Minnesota–malliseen hoitoon.
– Hoidossa koin ensimmäistä kertaa aikuisiällä aitoa riemua. Iloa ja uskoa siitä, että tästä voi selvitä. Minnesota-mallin hoidossa yhteisöllä ja vertaistuella on valtava merkitys. Koko henkilökunta on raitistuneita. Se luo toivoa.
Eero Kyhä on ollut raitis vuodesta 2014 lähtien. Hän kouluttautui uudestaan ja toimii nykyisin Minnesota-mallista hoitoa tarjoavan klinikan toimitusjohtajana.
Ihmeitä tapahtuu
Jaakko Hytösen elämää on värittänyt laaja ongelmavyyhti. Väkivallan uhriksi joutunut lapsi haki alkoholipohjaisista yskänlääkkeistä helpotusta jo 10 vuotiaana. Alkoholi otti otteen miehestä jo lapsena, myöhemmin rinnalle tulivat myös lääkkeet ja ihan viimeiseksi kovat huumeet ja rikollisuus. Vuosi sitten ongelmien oravanpyörässä vuosia rullannut mies päätti tehdä kaikesta lopun ja ottaa viimeisen annoksensa.
– Lähdin Espanjaan ja otin tietoisesti heroiinin yliannostuksen lapsieni kuvat rintani päällä. Vaikka varmistin, että myrkkyä on tarpeeksi ja henki lähtee, se ei lähtenyt. Maattuani kolme päivää kyvyttömänä liikkumaan, sain jostain järjellä selittämättömän voiman pelastaa itseni. Yhtäkkiä tiedostin, että lapseni tarvitsevat terveen isän ja päätin taistella itseni kuntoon.
Hytönen sai maksusitoumuksen Minnesota-mallin hoitoon ja on ollut nyt raittiina kahdeksan kuukauden ajan 20 vuoden alkoholismin jälkeen.
– Hoidossa oli lohdullista huomata, etten olekaan hullu, vaan päihderiippuvainen. Sama repertuaari diagnooseja oli kaikilla muillakin. Eikä päihderiippuvainen parannu lääkkeillä, vaan totaalikieltäytymisellä keskushermostoon vaikuttavista aineista. Rakennan nyt uutta elämää, ja vaikka minulla ei vielä ole paljoa, olen ensimmäistä kertaa elämässäni onnellinen. Minulla on vapaus, ja se riittää.
