Maili Lepola
asiantuntija, funktionaalinen lääketiede, ravitsemuskouluttaja
THL:n tutkimuksen mukaan vain 22 % naisista syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Vitamiini- ja hivenaineiden puutostila on yleinen ja usein tiedostamaton selittäjä kroonisen väsymyksen, migreenin, painonnousun ja hiljaisen tulehdustilan taustalla.
Kansallisten suositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä vähintään puoli kiloa päivittäin. Alle neljännes suomalaisnaisista yltää tähän minimiin, joka kansainvälisessä vertailussa on sekin alhaisella tasolla.
– Useat tutkimukset puhuvat sen puolesta, että minimisuositus tulisi tuplata. Terveyden kannalta merkittävästi parempi olo saavutetaan noin 950 gramman päiväannoksella, funktionaalisen lääketieteen asiantuntija ja ravitsemuskouluttaja Maili Lepola sanoo.
THL:n tutkimustulokset osoittavat, että vitamiini- ja hivenaineiden puutoksesta kärsii moni.
– Yli 25 % naisista saa liian vähän B-vitamiineja, folaattitasot ovat alhaisia sitäkin useammalla. Lisäksi D-vitamiinin, raudan, rasvahappojen ja ubikinonin puutostilat ovat naisilla yleisiä, Lepola kertoo.
– Silti jatkuvaa väsymystä, aineenvaihdunnan hidastumista, hormonitoiminnan häiriöitä ja kehon hiljaista tulehdusta ei aina osata yhdistää helposti hoidettavissa olevien ravintoaineiden puutostilaan, Lepola harmittelee.
Väriä lautaselle
Tehokkain tapa ehkäistä vitamiinien ja hivenaineiden puutostilaa on lisätä väriä lautaselle.
– Vanhojen tottumusten sijaan ruokaostokset kannattaa tehdä värien perusteella. Nyrkkisääntö on, että lautasella tulisi olla aina viiden värisuora edustettuna. Näin tulee syödyksi riittävän monipuolisesti ilman sen kummempaa pohdiskelua, Lepola neuvoo.
– Jos ravinto, liikunta ja uni ovat kunnossa, mutta silti olo on yhtenään vetämätön, päätä särkee tai vatsamakkarat lisääntyvät, kannattaa mittauttaa verestä kolmoislabra (hsCRP, HCyst, Dvit). Tulosten perusteella puutostilan paikkaamiseen löydetään oikeat lisäravinteet, Lepola sanoo.
Energiaa soluille
Toisinaan syy uupumukselle voi johtua vähäisestä ubikinonin määrästä elimistössä.
– Ubikinoni on elimistölle välttämätön antioksidantti, koska ilman sitä solujen voimalaksi kutsutut mitokondriot eivät saa tuotettua soluille energiaa ihmisen kunnossa pitämiseen. Elimistö tuottaa ubikinonia kehoon luontaisesti, mutta määrä alkaa vähentyä 25 ikävuoden jälkeen. Lisäksi stressi ja voimakas fyysinen rasitus kuluttavat ubikinonin määrää elimistössä ja saavat ihmisen väsymään ja altistumaan tulehduksille, Lepola sanoo.
Ubikinonin yhteydestä terveyteen on saatu viime vuonna paljon uutta tutkimustietoa.
– Tuorein tutkimus osoitti, että mitokondrioiden energiayksiköt vaikuttavat hiljaisen tulehduksen säätelyjärjestelmään ja niiden heikko toiminta saa tulehdustekijät aktivoitumaan. Lisäksi ubikinonin vähäisyyden on havaittu olevan vahvassa yhteydessä muun muassa migreenin syntyyn, Lepola kertoo.
– 300 milligramman päivittäinen ubikinonilisä puolestaan vähensi migreenikohtausten toistuvuutta ja lyhensi niiden kestoa, Lepola täydentää.
Ubikinonivalmisteissa ja vaikutuksissa on kuitenkin eroja.
– Valmistusmenetelmät ja raaka-aineet vaihtelevat tuotekohtaisesti ja vaikuttavat muun muassa tehoon ja imeytyvyyteen. Siksi kannattaa valita valmiste, jota tutkimuksissa on käytetty, Lepola vinkkaa.
