Runsas ylipaino, ahtaana avautuva nielu, kuorsaus ja päiväväsymys voivat viitata uniapneaan. Sairaus on tärkeä diagnosoida ja hoitaa, sillä jatkuessaan se lisää kuolleisuutta ja nostaa äkillisen infarktin riskiä.
Uniapnea on unihäiriö, jossa esiintyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, joka aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Hengityskatkosten eli apneoiden pituus vaihtelee kymmenestä sekunnista jopa yli minuuttiin. Syynä voi olla runsas ylipaino, mutta myös nielun ahtaus ilman ylipainoa.
Uniapnean tavallinen oire on kovaääninen kuorsaus. Toisaalta kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa, eivätkä kaikki kuorsaajat sairasta uniapneaa.
– Toisilla ihmisillä uni on tyypiltään katkonaista, jolloin hengityskatkoksia esiintyy tavallista enemmän. Lievä uniapnea ei kuitenkaan ole vaarallista. Kun hengityskatkoksia on enemmän kuin viisi, mutta alle 15 tunnissa, hoidoksi riittää yleensä seuranta, mahdollisesti asentohoito ja ylipainoisilla henkilöillä laihdutus, unitutkija ja professori Markku Partinen toteaa.
Ylipaino suurin syy
Partisen mukaan ihminen ei yleensä itse tunnista uniapneaansa. Tavallisia syitä lääkäriin hakeutumiselle ovat jatkuva väsymys, ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute ja masentuneisuus.
– Sairauden tunnistaminen on tärkeää, sillä hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3–6-kertaisesti. Se lisää myös muun muassa sydämen eteisvärinää, sydän- ja aivoinfarkteja, verenpainetautia ja aikuistyypin diabetesta.
Partisen mukaan uniapneadiagnoosin voi tehdä joskus jo potilaan oireiden ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Ylipaino ja erityisesti miehille tyypillinen keskivartalolihavuus on monesti suurin uniapnean aiheuttaja. Ylipaino ahtauttaa selinmakuulla ylähengitysteitä. Nukkuessa taaksepäin painuva kieli ahtauttaa puolestaan ylipainoisen paksua kaulaa ja nielua.
– Jos selvästi ylipainoinen, verenpainetautia sairastava ja paksukaulainen henkilö joutuu käymään yöllä useita kertoja vessassa ja hänellä on toisen henkilön todentamia yöllisiä hengityskatkoksia, ne riittävät diagnoosin tekemiseen. Myös päiväväsymys ja verenpaineen nousu viittaavat uniapneaan. Suppeata yöpolygrafiaa ei tällöin tarvita, Partinen kertoo.
Purentakisko auttaa lievään apneaan
Markku Partinen kehottaa uniapnean oireita itsessään tunnistavia hakeutumaan nopeasti tarkempiin tutkimuksiin.
– Lievän uniapnean hoidoksi voi riittää selinmakuun välttäminen, laihdutus tai uniapneakisko. Keskivaikeassa tai vaikeassa uniapneassa, jossa hengityskatkoksia on runsaasti, ensisijaisena hoitomuotona on ylipainehengityshoito (cpap). Nenän tukkoisuuden hoito auttaa kaikkia uniapneapotilaita, mutta ei välttämättä riittävästi. Supistavia nenätippoja ei tule käyttää pitkään mahdollisten haittojen takia. On tärkeätä selvittää mistä uniapnea johtuu, Partinen painottaa.
Hän sanoo, että monet lievää uniapneatautia sairastavat ovat saaneet avun uniapneakiskosta. Hammaslääkärin räätälöimä uniapnea- eli kuorsauskisko on erinomainen hoito myös pelkkään kuorsaukseen.
Yksilöllinen, hammaslääkärin ja hammasteknikon yhteistyössä valmistama uniapneakisko on nukuttaessa hampaissa pidettävä koje, joka tuo alaleukaa eteenpäin ja estää kielen nielua ahtauttavaa painumista taakse. Kuorsaus- eli uniapneakiskoja tehdään pääsääntöisesti hammaslääkärikeskuksissa yksityisellä sektorilla. Niiden hinta sijoittuu 600–800 euron väliin.
