Viime aikoina on paljon puhuttu siitä, miten lapsen harrastukset ja niihin kuljettaminen vievät koko perheen yhteisen vapaa-ajan. Lukeminen on halpa harrastus, joka ei vaadi kalliita varusteita tai kodin ulkopuolista suorituspaikkaa.
Lukeminen, loruttelu ja kirjoista keskusteleminen tukevat lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta ja samalla lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kirjojen tarinoiden kuunteleminen ja kuvien katsominen vievät lapsen arjen tuolle puolen, mielikuvituksen maailmaan, missä kaikki on mahdollista.
Kirjojen tai kerrottujen tarinoiden vivahteikas kieli rikastuttaa lapsen sanavarastoa, mistä on hyötyä sekä kotona, päiväkodissa, harrastuksissa että koulussa. Lapsi, jolle on luettu pienestä pitäen säännöllisesti, osaa kuunnella ohjeita, keskittyä ja yhdistellä isojakin asiakokonaisuuksia toisiinsa.
Perinteinen paperikirja on edelleen toimivin ja mieluisin käyttöliittymä, jonka vahvuus on sen konkreettisuudessa ja kosketeltavuudessa: kirjan kansien välissä on tarina ja seikkailu, sivuja voi kääntää rauhassa, paneutua kiireettä mieluiseen kohtaukseen tai kuvituksen yksityiskohtaan. Puhelimeen tai tablettiin ladattavat äänikirjat, satu- ja kuvakirjapalvelut ja lastenkirjasovellukset ovat taas verrattomia matkoilla.
Yhteiset lukutuokiot antavat aikuiselle arvokasta tietoa lapsen persoonasta, ongelmanratkaisukyvystä, tunnetaidoista ja luovuudesta. Suosiiko lapsi satua vai tietoa? Minkälaiseen kuvitukseen lapsi kiintyy? Yhteiset kirjahetket ovat kuin talletuksia lapsen korkeakorkoiselle tilille, josta lapsi hyötyy ja saa iloa pitkälle aikuisikään asti.
Katso myös 5 syytä, miksi lapselle lukeminen kannattaa!
Juttuun haastateltiin lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntijaa Päivi Heikkilä-Halttusta.
