Pirjo Ilanne-Parikka
ylilääkäri, Diabetesliitto
Diabetes on ryhmä sairauksia, joille on yhteistä pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri ja häiriö verensokeria säätelevissä haiman toiminnoissa. Yleisimmät tyypit ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes ja muun haimasairauden aiheuttama diabetes.
Diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä, arviolta 100 000 tietämättään. Sairastavien määrä on kaksinkertaistunut 12 vuoden aikana, mutta uusien henkilöiden sairastuminen on kääntynyt viime vuosina laskuun – osin syynä aktiivinen seulonta ja myös ikärakenteen muutos.
Tyypin 1 diabetes syntyy haiman insuliinia tuottavien solujen autoimmuunitulehduksen seurauksena. Puolet altistavista perintötekijöistä tunnetaan, ja tulehduksen käynnistäviä tekijöitä yritetään sitkeästi selvittää. Virustulehdusten ja suoliston mikrobikirjon yhteyttä sairastumiseen tutkitaan aktiivisesti.
Hoitona on elinikäinen insuliinin korvaushoito pistoksin tai pumpulla annostellen. Tällä hetkellä ei ole tiedossa ehkäisevää hoitoa, mutta ehkä tulevaisuudessa on tarjolla rokote tai suojaavien mikrobien toimintaa edistäviä keinoja.
Hoidossa sen sijaan on tapahtumassa suuri edistys. Toistuvista ja kivuliasta sormenpäämittauksista ollaan siirtymässä kätevään sensorointiin, jolloin älypuhelinta tai kelloa vilkaisemalla saadaan tieto sokeriarvosta ja sen suunnasta.
Mikrobikirjon tiedetään vaikuttavan tyypin 2 diabetekseen yhdistetyn ”hiljaisen” tulehduksen syntyyn.
Tämä on valtava hoidon tuloksia ja elämänlaatua parantava sekä kustannuksia säästävä edistysaskel, jonka soisi etenevän ripeästi. Toinen iso asia on keinohaimaa muistuttavien sensoroivien insuliinipumppujen kehittäminen.
Tyypin 2 diabetes käsittää useita toisistaan sekä perintötekijöiden että sairaudenkuvan ja ennusteen osalta eroavia alaryhmiä. Aikaisempaa tarkempi luokittelu auttaa yksilöllisen hoidon valinnassa. Keväällä 2018 julkaistussa suomalais-ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin, että noin 30 %:lla diabetes liittyi selkeästi lihavuuteen eli vastasi tavanomaista käsitystä tyypin 2 diabeteksesta.
Tyypin 2 diabeteksen taustalla on altistavat perintötekijät. Tuore suomalaistutkimus tunnisti viisi riskigeenikasaumaa, joista kaksi liittyi insuliinipuutokseen ja kolme insuliiniresistenssiin. Perintötekijöiden lisäksi tarvitaan sairausprosessin käynnistäviä ja eteenpäin vieviä tekijöitä. Näitä ovat erilaiset ympäristö- ja elintapatekijät, tärkeimpänä maksan ja haiman rasvoittumiseen johtava painonnousu, ruokailutottumusten muutokset ja vähäinen arkiaktiivisuus.
Myös monilla psykososiaalisilla tekijöillä, kuten pitkäaikaisella stressillä, unen puutteella ja masennuksella on yhteys tyypin 2 diabetekseen. Suuren kiinnostuksen kohteena ovat lisäksi suolistohormonit ja suoliston mikrobit. Mikrobikirjon tiedetään vaikuttavan tyypin 2 diabetekseen yhdistetyn ”hiljaisen” tulehduksen syntyyn.
Tyypin 2 diabeteksen hallinnan lisäksi keskusteluihin on noussut sen parantaminen. Tuore kansainvälinen hoitosuositus korostaa yksilöllistä hoitoa.
Käytännön kokemus on osoittanut, ja nyt asiaan on saatu vahvistusta tutkimuksista, että lihavuuteen liittyvässä tyypin 2 diabeteksessa tehokkaalla laihduttamisella voidaan riittävän varhain todettu kohonnut verensokeri palauttaa normaaliksi.
Oman riskin tyypin 2 diabetekseen voi arvioida osoitteessa diabetes.fi/riskitesti.
