Auvo Rauhala
dosentti, ylilääkäri, puheenjohtaja,
Suomen Potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Potilastietojärjestelmät standardisoivat hoitoprosesseja, mutta myös nopeuttavat työtä. Murheenkryyninä on runsas klikkailu ja kirjaaminen, jotka vievät aiempaa enemmän työaikaa. Tämä pitää kuitenkin hyväksyä, jotta järjestelmien hyödyt realisoituvat.
– Potilasturvallisuus ja laatu on tärkeää saada korkeammalle tasolle. Tällöin työmäärä vähenee haittatapahtumien hoidossa, joka aiheuttaa 15 prosenttia kustannuksista, Suomen Potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistys SPTY ry:n puheenjohtaja, dosentti ja ylilääkäri Auvo Rauhala toteaa.
Käyttökoulutusta pitää tarjota ja siihen kannattaa osallistua
Potilastietojärjestelmät eivät ole simppeleitä sovelluksia, vaan niiden sisäistä logiikkaa ja käyttämistä pitää opiskella.
Tällä hetkellä järjestelmät lisäävät suuresta potilashoidon määrästä stressaantuneiden kuormaa. Jo ilman sitä terveydenhuollossa jopa kolmasosa työntekijöistä horjuu uupumuksen rajoilla. Niinpä ei ole yllättävää, että tarjottuihin käyttökoulutuksiin ei ole aikaa tai niihin ei jakseta osallistua.
Mutta potilastietojärjestelmän kanssa ei pitäisi vain pärjätä, vaan sen käyttö kannattaa opetella hyvin.
– Ymmärrän kyllä, että jatkuva klikkailu ja kaatuilevat järjestelmät ärsyttävät. On kuitenkin tärkeää osallistua koulutuksiin, koska moni järjestelmän tarjoama apu jää käyttämättä, jos siitä ei tiedä, Rauhala muistuttaa.
Toiveena julkinen potilastietojärjestelmien ongelmarekisteri
Potilastietojärjestelmien käyttö turhauttaa, koska niissä on paljon toteutumatonta potentiaalia. Työntekijöiden pitää olla jatkuvasti valppaina, sillä yleisimpiä ongelmia ovat ohjelmiston sallimat käyttäjän virheet.
– Ohjelmointivirheitäkin on, mutta järjestelmätoimittajat eivät niitä hevin myönnä. Tiedän tapauksia, että ohjelmisto on ilmoittanut väärän lääkkeen tai annostuksen. Ohjelmisto voi myös sallia väärän toiminnan tai jopa harhauttaa hoitohenkilökuntaa, Rauhala harmittelee.
Terveydenhuollossa suurin huoli syntyy siitä, että ilmoitettuja virheitä ja ongelmia ei korjata nopeasti.
– Saattaa kulua kuukausia eikä mitään tapahdu. Niinpä toisessa yksikössä voi tulla haittatapahtumia jo löydetyn virheen takia. Siksi alalla on virinnyt toive kansallisen ja julkisen rekisterin perustamiseksi. Sieltä kaikki saisivat tiedon vaarallisista ominaisuuksista heti ja järjestelmätoimittajille tulisi painetta korjata ongelmat ripeämmin, Rauhala sanoo.
