Liikunta lisää kassavirtaa

Miia Malvela

kehittämispäällikkö, Liikkuva aikuinen -ohjelma

Työyhteisön liikkumattomuus näkyy suoraan viivan alla.

– Liikunta on alihyödynnetty keino panostaa yrityksen tuottavuuteen. Liikunnalla pystytään vaikuttamaan lähes kaikkiin asioihin, jotka heikentävät työkykyä, paitsi huonoon johtamiseen, kertoo Liikkuva aikuinen -ohjelman kehittämispäällikkö Miia Malvela.

Suomalaisista työikäisistä vain 20 prosenttia liikkuu riittävästi. Tämä tarkoittaa kahta ja puolta miljoonaa ihmistä, jotka eivät liiku edes maltillisen liikkumissuosituksen minimimäärää.

– Liikunta on kustannustehokasta ennaltaehkäisyä tyypillisiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen, jotka johtuvat mielenterveysongelmista tai tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Esimerkiksi jo yksittäinen liikuntakerta vähentää ahdistusta ja masennusta, ja monissa selkäongelmissa liikunta on ykköslääke, Malvela painottaa.

Liikunta parantaa unen laatua, joka puolestaan vaikuttaa sekä vireystilaan että stressin kokemiseen. Hyvä fyysinen kunto ja itsearvioitu hyvä työkyky kulkevat käsi kädessä. Aktiivinen ihminen on työpäivän jälkeen vähemmän väsynyt ja jaksaa vastustaa sohvan kutsua.

Puhuminen ei maksa mitään

Työnantajan on varmistettava, että työntekijä ei kuormitu liikaa.

– Suomalaiset ovat niin kilttejä ja tunnollisia, että he eivät pidä tarpeellisia taukoja, jos työnantaja ei niihin kannusta ja anna lupaa liikkua työpäivän aikana, pohtii Miia Malvela.

Työnantajan kannattaa tuoda esille liikkumisen hyötyjä kehityskeskusteluissa ja johdon näyttää itse hyvää esimerkkiä. Puhuminen ja kannustaminen eivät maksa mitään, mutta niillä on vaikutusta.

Liikuntasetelit ovat hyvä keino aktivoida ihmisiä, mutta ongelma on, että ne, jotka hyötyisivät eniten liikunnasta, eivät seteleitä käytä. On otettava käyttöön erityyppisiä toimintatapoja osaksi henkilöstöstrategiaa ja johtamista. Myös työterveyshuolto kannattaa valjastaa mukaan avuksi.

Liian moni ihminen viettää valveillaoloajastaan kolme neljännestä joko istuen tai maaten.

Työnantaja voi kannustaa kävelemään tai pyöräilemään työmatkat sekä järjestää työpaikalle suihkun ja pukutilat. Istumatyötä tekevälle tuodaan aktiiviset tauot, etätyöläiselle taukoliikuntaa ruutuun, laitetaan luurit korville ja siirretään palaverit luontoon. Taukotiloihin voidaan tuoda liikuntavälineitä tai tanko, jossa voi roikkua ja oikaista rankaa.

– Istumatyössä tauotus on tärkeää paitsi selälle myös aivoille. Liike vaikuttaa välilevyjen verenkiertoon ja lisää ajatustyön sujuvuutta. Fyysisessä raskaassa työssä tarvitaan pieniä taukoja, joissa tehdä vastaliikkeitä. Mahdollistaako työpaikan kulttuuri tämän? Kehtaako linja-autokuski venytellä tauollaan? kysyy Malvela.

Pätkäliikunnalla pitkälle

Työnantajalla on kokonaisvastuu siitä, mitä tapahtuu työajalla, mutta vapaa-aika on jokaisen omassa päätännässä.

– Vastuuta omasta kunnostaan ei voi ulkoistaa. On ihmisen oma etu, että hän liikkuu, pysyy hyvässä kunnossa ja pystyy nauttimaan elämästään, Malvela muistuttaa.

Riittävästi liikettä saa lisäämällä viikkoon kahdesta kolmeen tuntia hyötyliikuntaa. Terveyshyötyjä saadakseen ei tarvitse olla ”urheilija”. Liikkuminen voi koostua päivän aikana useasta lyhyestä pätkästä. Hyvän alun saa jo vaihtamalla auton toisinaan pyörään tai kävelyyn, hoitamalla puutarhaa tai ulkoiluttamalla koiraa. Liian moni ihminen viettää valveillaoloajastaan kolme neljännestä joko istuen tai maaten.