Pekka Raatikainen
ylilääkäri, HUS Sydän- ja keuhkokeskus
Suomessa on tällä hetkellä lähes 230 000 diagnosoitua eteisvärinäpotilasta. Epäsäännöllinen pulssi voi paljastaa eteisvärinän.
Suomessa diagnosoiduista eteisvärinäpotilaista suurin osa on yli 65-vuotiaita. Eteisvärinään sairastuvien määrä tulee lisääntymään lähivuosina väestön ikääntyessä.
Eteisvärinässä sydämen eteinen supistuu kammiota tiheämmin, jolloin sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä satunnaisesti sydämen kammioihin. Se voi tuntua sydämen nopeana tykytyksenä, rytmihäiriöinä.
Tykytys saattaa olla ohi muutamissa sekunneissa, mutta joskus se voi kestää tunteja tai eteisvärinä voi jäädä pysyväksi rytmiksi.
– Suuri osa pysyvää eteisvärinää sairastavista onneksi tottuu tilanteeseen ja oireet helpottuvat, kertoo ylilääkäri Pekka Raatikainen HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
Eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton, jolloin potilas ei tunne rytmissä missään vaiheessa mitään normaalista poikkeavaa.
– Tai eteisvärinän ensimmäinen oire voi olla aivoverenkiertohäiriö, Raatikainen jatkaa.
Vaikka eteisvärinä itsessään on yleensä vaaraton, se voi aiheuttaa vereen hyytymiä, jotka saattavat kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä. Eteisvärinää sairastavilla on noin viisi kertaa suurempi riski sairastua aivoverenkiertohäiriöön kuin muilla.
Tee pulssin seuraamisesta jokapäiväinen rutiini
Eteisvärinän jäljille pääsemiseksi sykkeen omaseuranta on tärkeää. Raatikainen neuvoo, että oman pulssin seuraamisesta kannattaa tehdä rutiini.
– Aamulla herätessä tunnustelee, onko pulssi säännöllinen ja illalla nukkumaan mennessä tekee saman.
Normaali pulssi on yleensä levossa 50–80 lyöntiä minuutissa. Jos pulssi on
tätä tiheämpi tai epäsäännöllinen, kannattaa mennä lääkäriin. Eteisvärinä todetaan ottamalla sydänfilmi.
Eteisvärinän syntysyytä ei tiedetä tarkkaan, mutta sairaudelle altistavia tekijöitä on useita. Yksi niistä on korkea ikä. Raatikainen kertoo, että arvion mukaan yksi kolmasosa nykyisistä keski-ikäisistä tulee sairastumaan eteisvärinään ikääntyessään.
Aamulla herätessä tunnustelee, onko pulssi säännöllinen ja illalla nukkumaan mennessä tekee saman.
– Muita riskitekijöitä ovat sydänsairaudet, diabetes, ylipaino, korkea verenpaine, uniapnea, tupakointi ja liikkumattomuus, hän luettelee.
Eteisvärinän hoitaminen on moniosaista ja se suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen potilaan kohdalla. Siihen voi kuulua eteisvärinälle altistavien sairauksien hyvän hoitamisen lisäksi esimerkiksi verenohennuslääkitys, sydämen rytminsiirto ja eteisvärinän uusiutumista estävä lääkitys tai katetriablaatiohoito.
– Terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen on tärkeää riskiä lisäävien sairauksien ehkäisemiseksi sekä niiden ja eteisvärinän hoitamisessa.
Lisäksi ylilääkäri muistuttaa vielä pulssin seuraamisen merkityksestä eteisvärinän toteamiseksi tarpeeksi ajoissa.
