– Meillä on käsissämme todellinen mielen-terveydellinen kriisi, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
Ahdistuneisuus, masennus tai muut mielenterveyden häiriöt ovat korona-aikana lisääntyneet merkittävästi, mutta jääneet vähälle huomiolle terveydenhuollon ylikuormittumisen takia. Pitkittyessään mielen oireilu voi kroonistua.
– Yhteydenotot Mielenterveysliittoon ovat kasvaneet huomattavasti, ja esimerkiksi chatin kautta tapahtuneet tiedustelut ovat kasvaneet 400 prosenttia. Hätä on aito.
– Yksinäisyys, eristyneisyys tai etätöiden vuoksi aiheutunut paineistettu olo ovat ajaneet ihmisiä ahdistukseen ja oireilemaan monella tapaa. Tämä ja lisäksi käynnissä olevan sotatilanteen aiheuttama pahoinvointi tulee purkautumaan ja meillä on käsissämme todellinen kriisi, jollei jotain tehdä ja pian, Sydänmaanlakka painottaa.
Sydänmaanlakka kohdistaa sanansa erityisesti uusien hyvinvointialueiden ja valtakunnan päättäjille, joilla on käsissään viimeisin hetki tarttua aiheeseen sekä nostaa mielenterveys ja niiden hoito ei vain puheen vaan myös käytännön toimien tasolle.
– Mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset tarvitsevat usein pikaista apua. On kohtuutonta, että hoitoa joutuu odottamaan puoli vuotta tai enemmän.
Mielenterveyden horjuminen pelottaa
Stigman häivyttäminen mielenterveyden yltä on iso haaste. Oman mielenterveyden horjuminen voi olla pelottavaa ja avun etsimistä lykätään.
Sydänmaanlakka kehottaa hakeutumaan avun luo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin mitään varsinaista ongelmaa olisikaan.
Koronan pakottaman digiloikan ansiosta mielenterveysalalla on pystytty jakamaan tietoa ja välineitä aiempaa laajemmalle
– Tavoitamme ihmisiä, jotka ilman digitaalisten keinojen olemassaoloa olisivat jääneet tavoittamatta. Verkossa tapahtuva anonyymi osallistuminen on helpompaa ja mielenkiinto erilaisia tapahtumia kohtaan on suurta, Sydänmaanlakka toteaa.
Artikkelia päivitetty 16.3.
