Kysyimme Roche Diagnostics Oy:n tieteelliseltä johtajalta Sami Väisäseltä, miten Alzheimerin testausmenetelmät kehittyvät ja miten tämä näkyy potilaiden elämässä.
Miten Alzheimerin tauti diagnosoidaan nykyisin?
Muistihoitaja tai terveyskeskuslääkäri tekee perusselvitykset, joiden pohjalta muistioireinen ohjataan tarvittaessa lisätutkimuksiin. Siellä selvitetään selkäydinnesteen biomerkkiaineiden, Tau-proteiinien ja amyloidi-beeta-42:n, määrien muutokset ja tehdään aivojen toiminnalliset kuvantamistutkimukset, joiden perusteella diagnoosi voidaan tehdä.
Mikä merkitys on varhaisella diagnoosilla?
Alzheimerin tautiin ei tällä hetkellä ole vielä parantavaa hoitoa. Lääkkeillä ja elämäntavoilla pystytään kuitenkin lievittämään oireita ja hidastamaan taudin etenemistä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito aloitetaan, sitä enemmän muistioireinen siitä hyötyy. Siksi mahdollisimman varhainen diagnoosi on muistioireisen voinnin kannalta olennaisen tärkeä. Jos muistisairautta epäilee, kannattaa hakeutua viipymättä tutkimuksiin.
Paremmat testausmenetelmät nopeuttavat diagnoosin saamista ja hoidon aloittamista, mikäli niitä osataan hyödyntää tehokkaasti.
Millä tavalla testaaminen kehittyy?
Aivan lähitulevaisuudessa suuri muutos tulee olemaan biomerkkiaineveritestien käyttöönotto kliinisessä laboratoriodiagnostiikassa. Automatisoitujen veritestien kehitystyössä ollaan jo varsin pitkällä. Selkäydinnäytteeseen verrattuna verinäyte on helpompi ja riskittömämpi ottaa ja se voidaan tehdä missä tahansa terveyskeskuksessa. Näin ollen biomerkkiainetutkimukset voitaisiin liittää osaksi perusselvityksiä, jolloin lisätutkimuksia tekevällä asiantuntijalla olisi biomerkkiaineiden tulokset heti käytettävissään. Tämä voisi nopeuttaa jatkotoimenpiteistä päättämistä ja diagnoosin tekemistä.
Minkälainen merkitys testaus-menetelmien kehittymisellä on potilaiden ennusteeseen ja elämänlaatuun?
Yksilöllinen ja riittävän varhain aloitettu hoito hidastavat taudin etenemistä ja parantavat sekä muistisairaan että hänen omaistensa elämänlaatua.
Uudet, paremmat testausmenetelmät nopeuttavat diagnoosin saamista ja hoidon aloittamista, mikäli niitä osataan hyödyntää tehokkaasti. Esimerkiksi hiljattain saataville tulleet automatisoidut selkäydinnesteen biomerkkiainetestit ovat merkittävästi luotettavampia kuin aiemmin käytetyt testit. Uusilla biomerkkiainetesteillä Alzheimerin tauti voidaan havaita jo vuosia ennen oireiden puhkeamista tai ennen kuin muutokset aivoissa ovat nähtävissä magneettikuvauksella. Biomerkkiainetesteillä pystytään myös ennustamaan Alzheimerin taudin etenemisnopeutta ja potilaan kognition heikkenemistä. Biomerkkiainetestien luotettavuuden ja käytettävyyden parantuessa voi olla aiheellista harkita niiden käyttöä jo varhaisemmassa vaiheessa hoitopolkua.
