Matthesin perheessä on kolme luonteenpiirteiltään erilaista tyttöä, joita kuitenkin yhdistää aisteja herkistävä autismikirjon diagnoosi. 10-, 14- ja 15-vuotiaiden tyttöjen äiti kertoo, miten lasten neuropsykiatrinen ominaisuus näkyy arjessa. Matthesin perheessä autismikirjon diagnoosi ilmenee jokaisen lapsen kohdalla eri tavoin.
– Yksi on liikkuva ja iloinen sähköjänis, joka takertuu yksityiskohtiin ja virheisiin. Toisen älykäs, oikeudenmukainen ja auktoriteetteja väheksyvä ajatusmaailma hämmästyttää joka päivä uudestaan. Kolmas on herkkä, tunnollinen ja sosiaalisesti taitava tyttö, joka asettaa toisten tarpeet aina omiensa edelle, tyttöjen äiti, Autismi- ja Aspergerliiton kokemus-asiantuntija ja vertaisosaaja Monika Matthes kuvailee tyttäriensä piirteitä.
Mattheseilla autismi diagnosoitiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2014. Sitä ennen tyttöjen reagointi aistiyliherkkyyden aiheuttamaan kuormittumiseen tulkittiin käytöshäiriöinä.
– Diagnoosi oli niin suuri helpotus, että olisi ollut toivottavaa saada se jo vuosia aikaisemmin. Vaikka autismi ei ole sairaus, vaan neuropsykiatrinen ominaisuus, sen tiedostaminen lisäsi ulkopuolisten lisäksi lasten omaa ymmärrystä ja hyväksyntää itseään kohtaan.
Rutiineja ja rauhaa turvasatamassa
Matthesin perheessä perinteiset kasvatusoppaat heitettiin romukoppaan ajat sitten.
– Höllensimme otetta, kun huomasimme, että kurin ja sääntöjen sijaan joustaminen, ennakointi ja asioiden perusteleminen toimivat.
– Lapsillemme ilmastointilaitteen hurina, ruokalan tuoksu, kaverin viaton kynän naputus ja ruuhkainen bussi ovat päätä huimaavia aivoärsykkeitä. Koulussa skarppaamisen jälkeen tunnekuormaa on lupa purkaa, kotona kaikki tunteet sallitaan.
Ulkomaailman aistimyrksyn vastapainoksi Mattheseilla vaalitaan rauhaa ja rakkautta rutiineihin.
– Asumme korvessa ja ruoka tarjoillaan aina seisovasta pöydästä, josta saa valita mieleisensä maun, hajun ja koostumuksen. Kunnioitamme rutiineja ja aistiherkkyyttä, yksi tyttäristämme on muun muassa pukeutunut päivittäin samaan hameeseen jo kahden vuoden ajan, Matthes antaa esimerkkejä arjen ratkaisuista.
Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä siihen, miten hän aistii ympäröivän maailman. Kyse on aivojen erilaisesta kehityksestä. Autismikirjon esiintyvyys on noin 1 % väestöstä. Suomessa on arviolta 55 000 autismikirjon ihmistä. Autismi- ja Aspergerliitto: autismiliitto.fi
