Katariina Suomu
toiminnanjohtaja, Muistiliitto
Aivosairaudet koskettavat suoraan tai välillisesti lähes
kaikkia suomalaisia. Esimerkiksi muistisairautta sairastaa lähes 200 000 suomalaista, aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneita on arviolta 100 000.
Useimpiin aivosairauksiin ei ole vielä parannuskeinoa. Siksi aivoterveydestä huolehtiminen ja sairauksien ennaltaehkäisy on tärkeää paitsi inhimillisesti, myös yhteiskunnan talouden kannalta.
Aivojen terveyteen kannattaa kiinnittää huomioita läpi elämän, mutta viimeistään keski-iässä aivoterveyttä on hyvä pohtia vanhuuden aivoterveyden turvaamisena. Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä.
Suomalaiset ovat jo hyvin sisäistäneet, mikä on hyväksi sydämelle. Samat asiat ovat hyväksi myös aivoille. Terveellinen ravinto ja riittävä liikunta, lihavuuden ehkäisy, verenpaineen ja kolesterolin hyvä hoito ja diabeteksen ehkäisy tekevät hyvää fyysiselle aivoterveydelle. Aivoja tulee suojella pään vammoilta sekä liialliselta alkoholinkäytöltä.
Jokainen aivoterveellinen teko on aivoille hyväksi.
Aivot pitävät siitä, että niitä käytetään. Itselle mieluisa tekeminen, kuten lukeminen, käden taidot, erilaiset kulttuurielämykset ja sosiaaliset vuorovaikutustilanteet, pitävät aivojen vireyttä yllä. Aivot pitävät myös uuden oppimisesta. Kun aivoja haastaa sopivasti, ne pysyvät vetreinä läpi elämän.
Kuormituksen vastapainoksi aivot tarvitsevat lepoa. Riittävän unen merkitys onneksi tiedostetaan koko ajan paremmin, samoin älylaitteiden jatkuvan käytön aiheuttama kuormitus. Aivot tarvitsevat välillä taukoa esimerkiksi puhelimen selailun tuottamista ärsykkeistä. Yksi huonosti nukuttu yö tai digilaitteiden parissa vietetty päivä ei tietenkään ratkaise vaan kokonaisuus.
Koronavuosi on kuormittanut aivoja uudella tavalla. Poikkeuksellinen aika on lisännyt kognitiivista ja psykologista kuormitusta. On pitänyt esimerkiksi opetella uudenlaisia rutiineja käsienpesusta ja maskinkäytöstä jatkuvaan etätyöhön. Toisaalta huoli läheisistä ja sosiaalisten kontaktien puute ovat saattaneet painaa mieltä. Kyllästyminen sosiaalisten ja muiden virikkeiden puutteeseen kertoo siitä, mitä aivomme kaipaavat. Epätavanomaisissa olosuhteissa aivojen hyväksi kannattaa tehdä se, mihin on mahdollisuuksia ja minkä jaksaa. Jos kuntosali on suljettu, liikkua voi luonnossa. Jokainen aivoterveellinen teko on aivoille hyväksi.
